Viihdemusiikki on ns. ajanvietemusiikista 1940-luvulta käytetty nimitys, jolla pyritään kuvaamaan laajaa ja vaikeasti rajattavaa kevyen musiikin aluetta. Se on melodisesti mieleenjäävänä ja rytmisesti eloisana suurta kuulijakuntaa puhutteleva, salonkimusiikin perinteitä jatkava musiikki, jolta edellytetään tiettyä teknistä ja taiteellista laatutasoa. Paljon viihdemusiikkia on syntynyt elokuvan, radion, tv:n ja äänilevyteollisuuden ansiosta.

Viihdemusiikin yhtenä lajina voidaan pitää iskelmää. Iskelmä on yleensä laulusolistin ja tanssiorkesterin esittämä, tanssirytminen ja helposti mieleenjäävä, nopean ja laajan suosion saavuttanut sävelmä. Erityisen pitkäikäinen iskelmä on ns. evergreen, ikivihreä.
Perinteinen humppa ja tango puolustavat suomalaisen iskelmän asemaa, sen omaleimaisuus on huomattu ja sosiaalinen merkitys unelmien ylläpitäjänä on tunnustettu.