Syntymäaika- ja paikka: 11.5. 1950 Vaasa
Ammatti: Kanttori, Musiikin opettaja, Musiikkikriitikko.
Perhesuhteet: Vaimo ja kolme lasta.

Opinnot/koulutus: Kanttori-urkuri 1972 SA, Kuopio. SA yleisen osaston pt, urut 1974. Piano 2 a yksityisesti 1978. Yksinlaulun opettaja SA 1984. Yleisen osaston pt laulu Sa 1984. Ylempi kanttori-urkuri tutkinto SA 1984. Musiikkijohtaja SA 1984. Mus. kand. SA. 1992. Mus. maist. Sa 1995.

Opettajat: Urut: Seppo Jussila, Paavo Soinne, Erkki Tuppurainen, Enzio Forsblom.
Laulu: Risto Ylimäki, Pentti rantalainen, Oiva Ruhanen, Fride Häggblom, Matti Lehtinen, Pentti Koskimies.

Esikuvat/vaikutteet: Albert Schweitser, ranskalainen urkusointi ja gregoriaaninen laulu.

Nuottijulkaisut: 
"Agnes Dei", triptyykki sekakuorolle (Herättäjä-yhdistys omistaa oikeuden teokseen). Kuorosovituksia jonkin verran. Koraalialkusoittoja, Etelä-Pohjanmaan kanttori-urkuri yhdistys.

Ääniluettelo (myös omakustanteet): 
Yleisradion urkuäänityksiä. Kuoronjohtajana varhaisnuorisokuoro Laurius ILC-2, ILC-3, ILC-7, taiteilija ja sovittaja ILC-3, urkkurina Nestor Rajalan laulukasetilla ILC-1. Laurius mukana Suomen lähetysseuran joululevyllä (Mt- 1002 ja FGMC-1031).Oma urkuäänite ILC-110, urkurina Tapio Hautalan Siionin virsien levyllä (EPSVCD-991).

Osuudet yhteisjulkaisut: 
Sovittanut Orkar Wainioin hengellisiä kansansävelmiä sekä kuorolle ja orkesterille teos "kyrojoen rannalla", sanat Matti Nummensalon, omakustannenuotteja.

Merkittävät julkiset esiintymiset/esitykset: 
Gregoriaanisen laulun konsertteja vuodesta 1994, johtanut Isonkyrön kirkon kantaattikuoron konserteissa Isossakyrössä, Vaasassa, Seinäjoella ja Tampereella. Toivo Kuulan "Vanhan kirkon kantaatin". Pohjankyrön kirkon 600 vuotisjuhliin. Pitänyt yksinlaulu- ja urkukonsertteja eri puolella Suomea.

Oma luonnehdinta sävellettävästä/esitettävästä musiikin lajista: Monipuolista: Kuljen omia teitäni ja raivaan itse polkuni. Minua kannustavat kaikki musiikin ymmärtäjät, koska en jäljittele toisia tietoisesti taiteessani.

Kirkkomusiikkiliiton erityisansiomerkki. Seurakuntatyön kultainen ansiomerkki. Director Cantus-arvonimi vuonna 1985.

Kilpailut: 1. palkinto Vaasan nuorison kulttuurikilpailussa pianonsoitossa vuonna 1969.
4. sija herättäjä-yhdistyksen järjestämässä sävellyskilpailussa.

Stipendit: Suomen kulttuurirahaston E-P:n rahaston sipendi urkujensoiton jatko-opintoihin (1972).
Vaasan läänin taidetoimikunta, apuraha yksinlaulun- ja laulupedagogiikan jatko-opintoihin (1983).

Mikä sai ryhtymään muusikoksi? 
Isän musisointi, urkumusiikin kuunteleminen ja ihaileminen. Kouluaineista kiinnostivat eniten taideaineet, kuvaamataito, ainekirjoitus ja musiikki.

Ensimmäinen esiintyminen? 
Vaasan suomalaisen seurakunnan kannustuksesta heidän tilaisuudessaan.

Miten sävellät? 
Improvisoin uruilla ja soitan koraalit aina yksiäänisestä koraalikirjasta. En halua nuotintaa mitään.

Mitä haluat välittää musiikkinne kautta?  
Iloa ja valoa. Haluan levittää sydämellisyyttä ja rakkautta. Toivon kulttuuriin ja musiikkiin ystävällisemmin suhtautuvaa ilmapiiriä.

Hauska sattumus/mieleenpainunut kokemus/"paras moka"? 
Yrjö Sariola piti Isossakyrössä 80-luvun alussa piispantarkastuksen. Johdin tervetulotoivotukseksi kirkkokuoroa. Sariola vastasi: "Olen juuri Laukaassa itse johtanut tuon kappaleen." Esitin kirkossa laajan urkuteoksen. "En muistanutkaan, että kirkossanne on näin hyvä akustiikka", tokaisi Sariola. Tarkoitti siis pääkirkkoa. Esitin seurakuntatalossa Melartinin kappaleen "Sade". Sariola sanoi:" En ole muistanutkaan, että teillä on seurakuntatalossa näin hyvä flyygeli.

Haluatko kertoa jotakin itsellesi tärkeistä asioista? 
Elän henkisesti yksinäistä ja kuluttavaa elämää. Hengenheimolaisia, erityisesti mieshenkilöitä miltei mahdotonta löytää. Todellisia ystäviä on kuitenkin sekä nais- että miespuolisia. Ihailen musikaalista perhettäni, johon tunnen syvää kiintymystä.

Muuta?  
Suren kaupunki- ja eteläkeskeisyyttä, taloudellisen- ja muun tunnustuksen eväämistä maaseudun osaavilta taiteilijoilta. Olen ollut Isonkyrön seurakunnan kanttori 1.11. 1972 alkaen.