Selaa aineistoja (yhteensä 44701)

  • Kokoelma: Artikkeliviitteet

Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…

Tekstissä arkkitehti Markku Lahtinen arvostelee Seinäjoen rakennettua ympäristöä. Esiin nousee esimerkiksi Peräseinäjoen Viitalan talot, Ylistaron virastotalo, Nurmon kirkonmäki sekä Seinäjoelta Itikanmäki ja toripaviljonki. Kuvissa kirjoittajan…

Seinäjoen vuokra-asuntojen rakentamisen sekä vuokrataloyhtiöiden historiaa. Kuvassa Kasperin asuntoalueen kerrostaloja sekä 1970-luvulla valmistunut Kasperin Lämpö Oy:n lämpökeskus.

Tekstissä kerrotaan jalasjärveläissyntyisen Matti Joosepinpoika Lamstedtin sukuhistoriasta. Kuvissa Vapaudentien varressa oleva Larvalan talo 1930-luvulta, samasta maisemasta kuva 1950-luvulta sekä Karoliina Lamstedtin kuolinilmoitus ja tekstileike…

Artikkelissa kerrotaan Karjalan evakosta Väinö Torosta, joka päätyi evakkomatkan jälkeen asumaan Seinäjoelle. Kuvissa tämän itseoppineen maalauksia omasta kotitalostaan ja maisemamaalaus Oppolan Tiilikan talo Latvajärveltä Pitkäjärvelle 1940-luvulta…

Tekstissä kerrotaan Veljekset Männikön rakennusliikkeen ja muun liiketoiminnan historiasta, joka perustettiin vuonna 1955 ja sen toiminta laajeni Seinäjoen suuntaan. Rakennusliike urakoi juurikin Seinäjoella esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman…

Artikkelissa kuvataan Jukka-Pekka Pietiläisen kirjoittamaa elämäkertaa Vihtori Kosolasta. Kuvissa Kosola johtaa talonpoikaismarssia Helsingissä 1930-luvulla, kerhotilaisuuden pääsylippu sekä lapuanliikkeen johtajia Mäntsälässä kapinan aikaan.

Katsaus Seinäjokea eri aikoina käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Kirjoittaja muistelee seinäjokelaisen nuorison vapaa-ajan tapaamispaikkoja, etenkin Kalevankadun alussa olleen Torni-baarin ympäristössä.

Artikkeli kertoo lyhyesti Wasastjernan talojen historiasta. Kuvissa esimerkiksi Vaasan seudun litografia vuodelta 1871 ja Wasastjernan talo nimellä maaherran hallitustalo.

Artikkeli kuvaa Wasastjernan suvun Mathildan (entinen Donner) aatelisperheen ja suvun historiaa etenkin silloisen kirjeenvaihdon avulla.

Artikkeli kertoo Aalto-keskuksen rakentamisen alta lunastetun Suuriniemen perheen kodin pojasta, insinööri Seppo Suuriniemestä. Mustavalkoisessa kuvassa kaupungintalo ja sen taustalla asuinrakennuksia.

Artikkelissa kerrotaan tangon sävellys- ja sanoituskilpailun suosion laskusta ja sen mahdollisista syistä. Kirjoittaja kertoo myös omasta kokemuksestaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailuun, joihin hän on osallistunut neljä kertaa.

Seinäjoen maalaiskunnan historiaa kanslistin näkökulmasta.

Artikkelissa kerrotaan erilaisista tapauksista Törnävän sairaalan historiassa. Osassa jutuissa potilaille on sattunut ja tapahtunut ja myös sairaalan henkilökunnalle.

Tekstissä kerrotaan Helsingin Meilahteen 1990-luvulla siirretystä asuinrakennuksesta eli entisestä Seinäjoen asemapäällikön talosta ja sen tarkemmasta historiasta. Kuvissa nykyisellä nimellään kutsuttu Villa Nybackan huvila, joka oli aikaisemmin…

Sulkavan koulu oli syyslukuvuonna 2023 niiden 50 koulun joukossa, jotka saivat mahdollisuuden osallistua Ähtärin eläinpuiston järjestämään Luontokouluun. Koulun oppilaat pääsivät tekemään ohjattuja retkiä eläinpuistoon. Aukeamalla oppilaiden…

Avainsanat:

Koulun oppilaat ovat kirjoittaneet lyhyet artikkelit koulun perustamisesta (1895) ja koulutoiminnan historiasta. Lisäksi kerrotaan oppilaiden, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kökkätyöstä koulurakennusten maalaamiseksi.

Avainsanat:

Kaarle Augusti Lepistön tyttärentytärtä Saara Niinistöä haastatteli Paula Männikkö. Vuonna 1888 syntynyt Lepistö asui Alavuden Vetämäjärvellä. Hän soitti haitaria (itseoppinut), teki puutuotteita myyntiin, metsä- ja maatöitä sekä harrasti urheilua.…

Muistelu Alavuden asemalla sijainneen ns. ratavartijan hirsitalon siirtämisestä saareen Teiskoon, kesämökiksi.

Alkusanat (ensimmäinen runo): Älä milloinkaan kadehdi valoa ihmisen silmissä. Kahdella aukeamalla yhteensä 12 runoa, valokuvataustalla.

Lyhyt tarina karjanostaja ja teurastaja Matti Hiirestä. Hän asui perheineen pariin otteeseen Vetämäjärven rannalla, Salmisen talossa. Hän osti elämiä ja niiden nahkoja, maksaen niistä hyvän hinnan. Mukana perhekuva sekä kuitti lampaannahkojen…

Kertomus mustasta padasta, mihin kaikkeen sitä on käytetty 1940-60 -luvuilla, kun kaikissa taloissa ei vielä ollut karjakeittiötä tai saunassa vesipataa.

Vuosien 2021 ja 2022 joululehdissä julkaistu aiemmat osat. Tässä kerrotaan 1990 ja 2000-luvun mukanaan tuomista muutoksista maatalouteen. Ne ja muut yhteiskunnalliset muutokset johtivat yhdistyksen toiminnan vähittäiseen lopettamiseen 57…

Kuvaus viime vuosisadan puolivälin aikaisesta kylämaisemasta Alavuden Jokivarrella. Mm. alueella toimineet kaupat, Nuorisoseuran talo, mieskotiteollisuuskoulu, myllyt ja sahat sekä virvoitusjuomatehdas. Kylältä löytyi myös urheilukenttä, suksi- ja…

Sodan aikana hevosia oli luovutettava rintamalle. Iivari Pakkalan talosta Timanttimaalta luovutettiin palvelukseen Kalle niminen ruuna. Jutussa sekä Kallen että hevosten vaiheista yleensä sota-aikana. Kuvituksena sotahevosten muistomerkki…

Kirjoittaja muistelee lapsuusaikojaan Tuurissa. Isänsä teki töitä sodan jälkeen Kansanhuollon tarkastajana, myöhemmin ylityönjohtajana Valtion Polttoaineosuuskunnassa, Järvelässä lähellä Lahtea. Kirjoittaja kävi koulunsa Tuurissa ja myöhemmin…

Töysän yläasteen valinnaiskuvataiteen ryhmän taidenäyttely Töysä-talossa toukokuussa 2023. Esittelyteksti Malla Kamkeris, kuvat Maana Metsälä.

Avainsanat:

Kirjoittaja on historian harrastaja. Artikkelissa poimintoja mm. esi-isästään Siimon Juhonpoika Ritarista, Suomenselän ja Alavuden alueen elinkeinoista 1600-1800-luvuilla sekä koululaitoksesta Alavudella sen alkuvuosina (1868 perustettu Alavuden…

Alavuden Kuivaskylän Tevaniemessä asuneen Eino Tevaniemen (1906-1963) henkilöhistoriaa, keskittyen hänen tekemiinsä useisiin kymmeniin puuveistoksiin. Usein veistosten aiheena oli hevonen.

Kirjoittaja esittelee Kaapo Wirtasen piirtämiä joulu- ja uudenvuodenkortteja. Vielä 1900-luvun alussa oli tapana lähettää erikseen joulu- ja uudenvuodentoivotukset. Lyhyesti taustatietoja Wirtasesta. Vanhojen korttien aiheista ja keräilystä sekä…

Kirjoittaja on antanut tekoälyohjelmalle pohjatekstin, jonka perusteella tekoäly on kirjoittanut tarinan aiheesta "Kätkänjoen kyläkoulu loppui, mitä tapahtuikaan kylälle". Mukana tekoälyn kirjoittama artikkeli.

Kirjoittajan isoisän isoäidin Kaisa Ritarin 95-vuotishaastattelu Vaasa-lehdessä 26.10.1951. Kaisa Ritari eli 1856-1953 Alavudella sekä Sapsalammin että Ritarin kylässä. Muistelmia nälkävuosien ajalta, kaupankäynnistä, maataloudesta sekä…

Sääskiniemen kyläkoulun (ala-asteen) esittely, oppilaiden, opettajien ja vanhempien ajatusten kautta. Runsas kuvitus.

Kirjoittaja muistelee orpoa hirvenvasaa, joka löytyi ojasta ja joka kasvoi kesän Pentinmäen navetassa. Syksyllä (mahdollisesti 1959) hirvi siirrettiin Korkeasaareen.

Alavuden eteläisin kylä, lempinimeltä Sapsu. Koulutoimintaa 1906-2006. Kylällä toimivat eri yhdistykset ja niiden toiminnasta. Tunnetut kansanmuusikot. Kirjoittajan lapsuusmuistoja Sapsalammilta.

Alkusanat ensimmäisestä runosta: Metsän tähtien valossa kysymässä itseltään". Kirjoittajalta 11 runoa, valokuvataustalla.

Historiikin ensimmäinen osa julkaistu 2021 Alavuden joulu-lehdessä. Toisessa osassa käsitellään yhdistyksen toimintaa 1960-, 1970 ja 1980 -luvuilla sekä yleensä maa- ja kotitaloustöihin vaikuttaneita innovaatioita. Yhdistyksen puheenjohtajat ja…

Tuomas Juhonpoika Vainionpää (aluksi Myllymäki) syntyi Alavudella 1813. Perimätiedon mukaan hän olisi saanut kellonrakennusoppia mahdollisesti Könnin kellosuvulta Ilmajoella tai sitten Alavuden Sulkavakylän Jaakko Mikonpoika Dufvalta tai Virroilla…

Avainsanat:

Esitellään joululehden pitkäaikainen kuvittaja ja toimittaja Esko Saarimäki. Myös lehden valmistuksen vaiheita vuosien varrelta.

Kirjoittaja muistelee aluksi omia kouluvuosiaan Kirkonkylän kansakoulussa ja myöhemmin Keskustan ala- sekä yläasteella. Myös opettajan urasta Alavuden eri kouluissa. Myöhemmin hän toimi rehtorina Kirkkomännikön koulussa eläköitymiseen asti.…

Tarinan aiemmat osat julkaistu 2020 ja 2021 Alavuden joulu-lehdissä. Alavutelaisen kestikievarin tyttären ja kirjailija Sakari Topeliuksen loppuelämien vaiheet. Mukana kaksi Topeliuksen runoa: "Virva nummella" ja "Unohdettu".

Haastateltu Eero Hietalaa, joka nuorena oli töissä Johannes ja Maija Jänneksen virvoitusjuomatehtaassa Alavudella. Limonadin valmistuksen työvaiheet käyty läpi. Lisänä listaus Alavuden virvoitusjuomavalmistajista ajalta 1902-1950

Mikko Paavola muistelee kahta käyntiään Alavuden kirkossa: toinen lapsena ja toinen aikuisena. Tilaisuuksissa on siunattu hautaa kaksi Saaren suvun jäsentä (kansanedustaja Eero Saari, poikansa maanviljelijä Erkki Saari).

Lyyli Hietala (o.s. Vanha-aho) oli jatkosodan aikana karjakkona Janakkalassa. Talossa oli myös sotavankeja tekemässä maatilan töitä. Muistelu koskee lähinnä sotavankien töitä ja kohtelua.

Kirjoittaja Pirkko Saari on päässyt ylioppilaaksi Alavuden yhteiskoulusta 1962. Päiväkirjamerkintöjä ajalta, jolloin hän opiskeli suomea ja kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Alkuperäisestä lyhentänyt Malla Kamkeris. Kuvituksena…

Lyhyesti taiteilja Matti Annalan taustasta ja ansioista. Annala on lahjoittanut suurikokoisen Lappi-aiheisen työn Alavuden yhteiskoululle 1947-48. Siitä sai kimmokkeen Taidetta kouluihin-yhdistys. Kuvituksena 1950-luvun alussa otettu opettajainkuva,…

Lyhyesti ammattiopisto Luovin historiasta Alavudella. Toiminta Kasarmintiellä alkoi 1.8.1952, joten 70 toimintavuosi tuli täyteen syksyllä 2022.

Kirjoittaja kuvailee lapsuutensa leikkimökkiä ja sen sisustusta sekä leikkejä siellä.

Kirjoittaja muistelee aluksi yleisesti nuoruuttaan Hakojärvellä. Lisäksi hän kuvailee (ilmeisesti) vuotta 1967, jolloin Hankirallin yksi osakilpailu ajettiin Ähtärin ja Töysän maisemissa. Seuratuimpia ajajia olivat Lusenius, Toivonen ja Timo Mäkinen.…
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2