Tekstissä kerrotaan kahdesta sup-lautailumatkasta Nurmonjokea pitkin. Nurmon museolla melojat pitivät tauon ja huomasivat siellä taulun, jossa luki, että joki on Nurmon äiti. Kuvissa sup-lautailijat eri kohdissa matkaansa.
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevat Hirvijärvi ja Varpula ovat arvokasta Suomenselän lintualuetta, joista ensimmäiseen on talkoovoimin rakennettu myös lintuasema. Kuvissa kalasääsken pesä, merikotkan poikanen ja sääksi lentämässä suoraan…
Jutussa kerrotaan uudesta Lakeuden Etapin toimipisteestä, joka mahdollistaa sen käytön itsepalveluna vuorokauden ympäri. Mallin mukaisesti aiotaan kehittää muitakin jäteasemia jatkossa. Kuvassa jätteiden lajittelukatos, joka on nimeltään Tuubi.
Tekstissä kuvataan kahden aidon järven, Kivijärven ja Martikkalanjärven, sekä kahden tekoaltaan, suojellun Varpulan ja kahden pitäjän Hirvijärven, ominaisuuksia ja virkistyskäyttöä. Jälkimmäiseen on istutettu kuhaa, joka on osoittautunut oikeaksi…
Lapuan kaupungin puutarhurina toimineen kirjoittajan luettelo kaupungin puistoista v. 1978-2010 sekä nykyisen puutarhurin täydennys vuosilta 2011-2016. Myös valokuvat Alasaaren ja Laurilan puistoista.
Artikkelissa kerrotaan kesäsestä automatkasta eurooppaan 1970-luvulla. Matka on kulkenut kommunistimaiden ja Saksan läpi Pariisiin ja sieltä takaisin Hollannin ja Belgian kautta. Muistoja on jäänyt mieleen monesta pysähdyspaikasta.
Artikkelissa on piirretty kartta, johon on merkitty numeroin rakennukset ja muistomerkit. Kustakin on lyhyt luonnehdinta. Artikkelissa on myös valokuva Kustaa Pihlajamäen hautamuistomerkin paljastustilaisuudesta.
Joululehden ilmestymisen aikaan otettiin ohitustiestä käyttöön ensimmäinen 15 kilometrin pituinen osuus Rengonharjulta Kuortaneentielle. Artikkelissa on runsaasti kuvia jo valmiista osuudesta sekä rakenteilla olevasta.
Valokuva ja lyhyt teksti. Nurmon ja Seinäjoen rajapyykki sijaitsee Nurmon Rajalassa. Rajapyykin asettaminen liittyi Niemistönmaan riidanalaisiin tervametsiin.
Kahdella aukeamalla neljä karttaa + lehden takakannen kartta kertovat omaa kieltään Nurmon rakentumisesta. Kartat ovat vuosilta 1959, 1965, 1980-luvun puolivälistä ja 1990-luvulta. Ruotsiksi kirjoitettu takakannen kartta on vuodelta 1766.
Kirjoituksessa pohditaan hyllykalliolaisuutta ja alueen kehittymistä. Artikkelin valokuvassa on rakennustarkastaja Unto Latvala kuvassa, joka lienee 1970- tai 1980-luvulta.
Kirjoittaja muistelee koulupoikana kirjoittamaansa kouluainetta, jonka otsikko on sama kuin tässä kirjoituksessa. Hän muistelee myös 50- ja 60-lukujen Ruuhikoskea.
