Selaa aineistoja (yhteensä 600)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Etelä-Pohjanmaa"

Lapsuusmuistoja Pesolanluoman varrelta.

Muistelma Alahärmässä sijainneesta Jokilehdon kirjakaupasta, sen omistajista ja työntekijöistä.

Artikkeli kertoo Ähtärin seurakunnan työntekijästä

Kirkkokuoron puheenjohtajan ajatuksia kirkkokuorosta

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkkokuoron vaiheista

Artikkeli kertoo Ähtärin seurakunnan ylläpitämästä kirpputorista.

Artikkeli kertoo Ähtärin suojeluskunnasta ja lotista- kertovasta kirjasta

Artikkeli kertoo Ähtäri-Seuran projektista tallentaa vanhoja valokuvia tietokantaan

Avainsanat:

Artikkeli kertoo vanhasta sukutalosta Ähtärissä

Avainsanat: ;

Artikkeli kertoo puunkorjuun historiasta Ähtärissä ja muualla suomessa

Artikkeli kertoo Tuomarniemen alueella tapahtuneista uitoista

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisen metsurin ensimmäisestä työpäivästä savotalla

Artikkeli kertoo Ähtäri-Seuran 75-vuotisjuhlista

Avainsanat:

Muistokirjoitus ähtäriläisestä opettajasta ja Ähtäri-Seuran jäsenestä

Avainsanat:

Teksti perustuu Piirin lapset kertovat-nimiseen kirjaan, joka on ilmestynyt vuonna 2015. Kuvissa ilmakuvat Piiriltä, sen kasvihuone, lääkärien asuntotalo, keittiörakennus ja potilaiden ja henkilökunnan virkistys- ja kokoontumispaikkana toiminut…

Nykyään Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskuksena toimivan Kalevan Navetan historiasta kerrotaan lyhyesti. Kuvassa Kalevan navetta pihapiireineen.

Kirjoittaja kertoo kauppalan ja maalaiskunnan erimielisyyksistä. Kuvissa maalaiskunnan kunnantalona toiminut Salon talo, sen ensimmäinen valtuusto vuodelta 1931 ja Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna.

Kirjoittaja kertoo monien eri henkilöiden muistoja Kuorasjärven rannalta. Kuvissa niin jutun kirjoittaja kuin myös muita mökkeilijöitä 1930- ja 1970-luvulla Alavuden Sydänmaalla.

Kirjoittaja kertoo toimistovirkailija Orvokki Vennan oikaisupyynnöstä perusteluineen, Seinäjoen historian toiseen osaan liittyvään kirjaan, isäänsä liittyvään virkkeeseen. Kuvassa Seinäjoen kauppalan henkilökuntaa vuodelta 1957 seisomassa…

Kirjoittaja pohtii valitsijayhdistyksen papereihin nimensä allekirjoittaneiden henkilöiden todenmukaisuutta. Kuvassa Maalaiskuntien Liittoon kuuluneen Urho Kekkosen allekirjoitus.

Kirjoittajan muistoja opettajista Seinäjoen lyseosta 1960-luvulta.

Katkelmia vuoden 1931 Kauhava-lehdestä.

Artikkelil kertoo lääninrovasti Theodor von Pfalerille luovutetusta ryijystä

Artikkeli kertoo 100-vuotta täyttäneestä Terttu Hietalasta

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisesta kirkkoherra Theodor von Pfalerista

Artikkeli kertoo museotoiminnan käynnistymisestä Ähtärissä

Artikkeli kertoo ähtärin hautausmaista ja niiden inventoinnista

Artikkeli kertoo ähtäriläisen Ananias Rintalan kuolemasta

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä postinkantajasta

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisesta Uotilan talosta

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä Carl Pellonpäästä

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisten Uotilan suvun miesten amerikanmatkoista

Artikkeli kertoo Ahokkaan perheen tarinan

Artikkeli kertoo Ähtäriin muuttaneen siirtolaisen tarinan

Artikkeli kertoo Ähtärin Karjalaiset ry:n perustamisesta

Alkusanat: Karjalaiset huastaa, niin jutut luistaa,
taitaa olla turha suistaa.

Artikkeli kertoo sodan jälkeen Ähtäriin sijoitetuista karjalaisista

Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.

Tekstin mukaan Seinäjoen yhteiskoulun Karjala-seura perustettiin 1920-luvun lopussa. Kronikan eli päivystäjän kirjan ajatuksia ja mielipiteitä on vuosilta 1932-1934.

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…

Jutussa kerrotaan maatilasta, joka hankittiin vuonna 1937 piirisairaalan tarpeisiin. Siellä harjoitettiin maa-, karja- ja metsätaloutta sekä nostettiin polttoturvetta.

Artikkelissa kerrotaan isovihan ajasta 1700-luvulla Etelä-Pohjanmaalla suullisen perimätiedon mukaan. Tekstissä kerrotaan esimerkiksi myös miten tietty vuori ja jyrkänne ovat saaneet nimensä tämän ajanjakson seurauksena.

Haastateltavana Nurmon Hipinkosken laidalla Hipin myllyn nuoruudestaan tunteva ja isänsä eli yhden viimeisimmistä omistajista, Eino Hemmingin, apuna toiminut Martti Hemminki. Tekstissä kerrotaan myös myllyn erilaisista historiallisista vaiheista.…

Artikkeli kertoo Nurmon pappilan vaiheista. Kirkkoherrat kuvineen kronologisessa järjestyksessä vuodesta 1893 vuoteen 1993 saakka, Södermanista Saloon. Kuvissa pohjapiirros vuodelta 1879 pappilan navetan suunnitelmista nimikoiduilla parsilla sekä…

Kirjoittaja kertoo Nurmon Viitalankylän historiasta kuin myös sen tulevaisuudesta ja Veneskoski-Viitala-seuran järjestämästä toiminnasta. Kuvissa kylätalo nimeltään Venestalo, alueen läpi virtaava Nurmonjoki sekä Veneskosken uimaranta.

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2