Selaa aineistoja (yhteensä 944)

  • Porstua-luokka on tarkasti "historia"

Kirjoittaja kertoo perheensä täpärästä pelastumisesta, kun pommi putosi 17.2.1940 heidän perheensä puutarhaan. Samassa pommituksessa tuhoutui Hyypän matkustajakoti ja kaksi ihmistä kuoli.

Artikkeli kertoo Särkisyrjän taistelusta, jossa oli runsaasti miehiä Etelä-Pohjanmaan pitäjistä. Esitelmä Särkisyrjässä 19.7.2011

Kopio Etelä-Pohjanmaan maakuntakalenterista, jossa kerrotaan mm. asukasluku, kylät, valtuuston jäsenet, Lautakunnan puheenjohtajat, kunnan viranhaltijoiden yhteystiedot ja pankit.

Artikkeli kertoo Nuijasodan vaikutuksista asutukseen mm. veroluetteloiden ja kymmenysluetteloiden kautta.

Kirkolliskokouksessa vuonna 1948 tehtiin aloite uuden hiippakunnan perustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Vuonna 1955 Ylistaron kirkkovaltuusto keskusteli piispanistuimen saamiseksi Ylistaroon.

Artikkeli kertoo 300 vuotta sitten tapahtuneesta Napuen taistelusta ja Isovihasta.

Artikkeli kertoo suuresta tulipalosta, joka tapahtui Peräseinäjoella kesällä 1932. Artikkelissa on mukana Juha Kannon valokuvia tulipalosta.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan peräseinäjokelaisten rintamasotilaiden tilannetta vuonna 1944 ja selvitetään, miten siihen on tultu.

Artikkeli kertoo 30.5.1954 alkaneesta kirkon palosta.

Ylistaron Isokylän koulun vaiheita 1907 - 2015

Ylistaron seurakunnan vanhimmalle hautausmaalla paljastettiin kesällä muistolaatta. Taistelussa kaatuineiden nimet jäivät suurimmaksi osaksi hämärän peittoon.

Kirjoitus koostuu Ylistaron kirkonkokousten pöytäkirjoista poimituista pykälistä v. 1874 - 1885

Artikkelissa kerrotaan "Rastas-Tiinan" eli Justiina Juhontytär Rastasmäen elämästä.

Artikkeli kertoo Säästöpankkitalon historiaa. Nykyään talo toimii nuoriso-, yhdistys- ja tapahtumatalona.

Artikkeli kertoo Ylistaron kirkon rakennuspaikan valinnasta.

Ylistaron Kaukolan kylästä löytyy historiallinen torppa. Rajun torppa rakennettiin 1700 - 1800-lukujen taitteessa ja on yksi vanhimpia Etelä-Pohjanmaalla säilyneistä torpista. Artikkeli on kirjoittajan puhe seuroissa torpalla 22.7.2016.

Artikkelissa kerrotaan Frans Emil Sillanpään, eli Taatan, elämästä ja joulupakinoista.

Avainsanat:

Artikkelissa kerrotaan Tammisunnuntaihin johtaneista asioista ja 27.1.1918 tapahtumista Ylistarossa. Ylistaron taistelu alkoi klo 2.30 Peränevalla junankaadolla. Voitonparaati pidettiin 28.1.1918.

Kirjoittaja muistelee rippileiriään. Artikkelissa kerrotaan myös 50 vuotta sitten ripille päässeiden tapaamisesta Helatorstaina 2025

Artikkelissa kerrotaan Kauhajoen yhteislyseon rakentamisesta. Nykyään rakennus toimii Kulttuuritalona, ja Terijoen siipenä tunnetussa osassa on Eduskuntamuseo

Puhelinliikenne alkoi Ylistarossa 1891 . Puhelinkeskuksia oli parhaimmillaan 13, niistä viimeisin päättyi 1960-luvun alussa. Kuva puhelinhoitajien erojaistilaisuudesta 1963.

Kirjoitus pohjautuu Ylistaron nuorisoseuran kerhoillan pöytäkirjaan 15.1.1946

Suomen kuvalehden päätoimittaja Mikko Pohtolan pakina. Julkaistu1989 joululehdessä.

Artikkelissa kerrotaan kansallispuvusta, joka pohjautuu 1700-luvulle. Osa artikkelista on ilmestynyt Ylistaron joulu -lehdessä v. 1977

Artikkelissa kerrotaan Ylistaron vanhainkodin historiasta.

Kirjoitus käsittelee Ylistaron tapahtumia.

Kirjoitus Kyrönkankaantiestä, jonka osa Könnintie on.

Jutussa selvitetään Nurmossa olevien Roomio-alkuisten paikannimien alkuperää.

Artikkelissa kerrotaan Kitinojan kirkon historiaa.

Artikkelissa on uutisia Pohjankyrö- ja Vaasa-lehdistä vuosilta 1922 - 1938.

Aukema esittelee kuvin ylisitarolaisia viranhaltijoita, jotka ovat olleet toimessaan jopa vuosikymmeniä.

Kirjoitus käsittelee Amerikkaan lähteneitä siirtoilaisia.

Artikkelissa kerrotaan esimerkkejä 70 vuotta sitten julkaistusta Hyvät käytöstavat kirjasesta.

Artikkeli kertoo muistotaulun tilaamisesta ja paljastamisesta. Mukana viisi kuvaa tilaisuudesta.

Kirjoittaja muistelee sodan ajan säännöstelyä ja muuta sitä aikaa.

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Ylistarossa lottalupauksen antaneiden määrästä. Mukana kuva ensimmäisestä lottalupauksesta 16.5.1931 Ylistaron kirkossa.

Kirjoituksen alussa kerrotaan väestönlaskennan historiasta Suomessa ja sen jälkeen väestönlaskennasta Ugandassa 1990-luvulla.

Vapaussodan 1918 aikana naiset hankkivat Ylistaron suojeluskunnalle oman lipun, jonka suunnitteli Akseli Gallen-Kallela. Lyhyessä kirjoituksessa on osa lipun luovutuspuhetta.

Ylistaron palokunta on perustettu 1917. Kirjoitus käsittelee sen historiaa.

Artikkeli käsittelee vuoden 1583 veroluettelon osaa ja 1600-luvun verotusta.

Kirjoitus käsittelee Ylistaron kyliä herännäisyyden, muoriseuraliikkeen ja puoluepolitiikan osalta 1800 luvulta aina 1980 luvulle saakka.

Artikkelissa kerrotaan juoksevan veden tulosta kirjoittajan muistoihin nojaten.

Lyhyessä jutussa pohditaan Heikki Renvallin ja Ylistaron osuutta Suomen lipun synnyssä.

Käsityönopettaja Tuija Juppo kertoo Lotta Svärd -lehden käsityöohjeista, joita hän on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan. Hän kuvaa tiiviisti myös järjestön historiaa. Mukana on useita kuvia nurmolaisista lotista.

Artikkelissa kerrotaan Vääräkosken kylässä toimineesta Ähtärin ensimmäisestä kansakoulusta ja sen perustamisesta. Artikkelin osana on kolme lainausta kunnanvaltuuston pöytäkirjoista vuosilta 1919-1922. Artikkeliin sisältyy lehtikuva Lahdenmäen…

Artikkelissa kerrotaan Savolankylän ja sen kyläyhdistyksen vaiheista ja 16.8.2025 vietetystä kylän 100-vuotisjuhlasta. Juttuun sisältyy kaksi kuvaa kyläjuhlasta.

Artikkelissa käsitellään Ähtärin Myllymäen kylän muutoksia 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta nykypäivään ja Myllymäen historia näkyväksi -hanketta.

Tekstissä kerrotaan iltahuuto -termin synnystä, sotavuosista, Jalasjärven sankarihautausmaasta ja on samalla kiitospuhe sodassa palvelleille. Tilaisuudesta on artikkelissa 1 kuva.

Artikkeli kertoo Ähtärin viimeisestä kyläkoulusta

Artikkeli kerttoo näyttelijä Pihla Viitalan viettämistä lapsuuden lomista Ähtärin Myllymäellä
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2