Artikkelin aiheena on Sapsalammin ja Tammerkosken välinen muinainen yhteys. Lähteinä on käytetty Tampereen yo:n emeritusprofessorin Viljo Rasilan tutkimuksia sekä Helsingin yo:n professori Matti Tikkasen tutkimuksia
Alavutelaissyntyinen Maija-Liisa (Maikku) Halme (os. Takala) kertoo koulutuksestaan ja sielunhoito- sekä diakoniatyöstään. Hän on työskennellyt Sastamalan (vuoteen 2009 asti Vammala) seurakunnassa vuodesta 1989. Valittu vuoden diakoniatyöntekijäksi.…
Seppo Rapo on sukujuuriltaan Lumivaaran Kumolan kylästä. Hänen perheensä on asunut Alavudella 1940-luvulla. Insinöörinä hän on innostunut ja osannut luoda erilaisia internet-sivustoja, joilla jaetaan tietoutta Karjalasta ja sen eri kylistä. …
Saksalaisen Verlin lukion 15 oppilasta ja kaksi opettajaa tulivat oppilasvaihtoon kahdeksaksi päiväksi Suomeen ja Alavudelle syyskuussa 2010. Tekstit saksaksi, joissa osallistuneet oppilaat kertovat kokemuksiaan tutustumiskohteista, saunasta ja…
Jussi Knaapila työskentelee äänipuolella erilaisissa tv-tuotannoissa. Tuomo Knaapila on freelancer tv-kuvaaja/kameramies. Lapsuutensa ja nuoruutensa he ovat viettäneet Alavudella. Haastattelukysymykset ovat laatineet Alavuden yläasteen 8C-luokka.
Alavuden lukion ensimmäinen puurojuhla järjestettiin 1954 joulukuussa. Juhlassa yhdistyy kaksi perinnettä; yhteinen joulujuhla ja vanhojen tanssin esitys. Kuvausta juhlaan valmistautumisesta ja juhlatapojen muutoksista vuosien varrella.
Vuoden 2009 Alavuden Joulu -lehdessä esiteltiin vanhoja alavutelaisia liikanimiä. Tässä n. 50 nimeä lisää. Kuvituksena seppä Juho Seppälän perhekuva Alavuden Sillinperältä 1910-luvulta.
Kuvaus OAJ:n Alavuden paikallisyhdistyksen ja kymmenen 7-19 vuotiaan lapsen tekemästä retkestä Helvetinjärven kansallispuistoon. Kuvat lasten ottamia, Tuula Kaukolan teksti perustuu lasten kokemuksiin retkestä.
Taisto Järvinen on haastatellut alavutelaisia urheilijoita Mari Sepänmaata (korkeushyppy) ja Liis Toomingasia (triathlon) liittyen heidän jouluperinteisiinsä ja urheiluun.
Kaksi vanhaa valokuvaa Alavuden palaneesta kirkosta, jotka Kauko Välimäki on saanut kokoelmiinsa. Toimituskunnan kirjoittama selostus kuvien taustasta.
Vuoden alussa (19.1.2009) Alavudelle perustettiin naisista koostuva lionsklubi LC Alavus Kuulattaret. Vapaaehtoistyöhön perustuva klubi on piirin alueella järjestyksessä 70. klubi ja 11. naisten klubi. Ensimmäinen aktiviteetti oli järjestetää…
Alavuden yläasteen 9C luokka on haastatellut opinto-ohjaaja Jussi Maijalaa, aiheena Spiritus Mortis-bändi, jossa Maijala soittaa kitaraa. Bändi perustettu 1987 ja teki vuonna 2009 Keski-Euroopan keikkakiertueen, 9 maata ja 16 keikkaa.
Toini Mäkelä kertoo osallistumisestaan Suomen Kulttuurirahaston alkupääoman keräämiseen vuonna 1938, jolloin hän oli koululainen. Suomen Kulttuurirahasto on perustettu 1939 yksityinen säätiö, jonka tarkoituksena on tukea suomalaista kulttuuria,…
Artikkelissa kerrotaan Alavuden Ammattiopisto Luovin opiskelijakuntatoiminnasta. Vapaa-ajan toiminnassa mm. musiikki- ja Kreikkakerhot, liikuntakerhoja, discoja, peli-iltoja (biljardi, bingo). Retket lähikohteisiin ja oppilaitoksen tilat (mm. uusi…
Lumivaara-seura ry ja Töysän Karjalaiset järjestivät perinteisen Lumivaara-juhlan 19.9.2021 Töysän kirkossa ja Töysän Nuorisoseuralla. Juhlan kuvaus sekä otteita kirkkoherra Jussi Peräahon puheesta, jossa kerrottiin mm. lumivaaralaisesta Ijäksen…
Vuosien 1939-45 sotien seurauksena siirtoväelle muodostettiin uusia asutustiloja. Pientilallisten ammatilliseksi neuvontatueksi perustettiin kuntiin pienviljelijäyhdistyksiä. Alavudelle oli ohjattu Lumivaaran Kumolan kylän asukkaita, jotka perustivat…
Alavudelle perustettiin kunnansairaala 1950, jossa toimi myös synnytysosasto (yksi synnytyshuone). Paikallissairaala aloitti toimintansa 1965 ja siinä oli 12-paikkainen synnytysosasto. Seitsemän toimintavuoden aikana syntyi lähes 2000 vauvaa.…
I.osa julkaistu Alavuden Joulu 2020 -lehdessä. Toinen osa käsittelee Gretan ja Sakarin toista tapaamista ja myöhempiä vaiheita. Tarina tulee jatkumaan vuoden 2022 joululehdessä.
Haastateltavana kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki, aiheina alavutelainen elämänmeno, kaupungin erityispiirteet, historia ja tulevaisuus. Teksti Marko Eriksson, valokuvituksena Allasjärven sahan rakennuksia (ei vuosilukua) ja Alavuden keskusta…
Toivo Kuula -laulukilpailu Alavudella 7.-8.8.2021. Kilpailun taiteellisen johtajan Sirkka Lammisen kuvaus tapahtuman järjestelyistä, tapahtuman historiasta sekä osallistujat vuonna 2021.
Juho (Jussina tunnettu) Ollila valokuvasi Alavudella 1920-30-luvuilla länsiosan kylissä sekä Peräseinäjoen Haapaluomalla. Säilyneitä lasinegatiiveja on digitoitu Olavi Mäen toimesta. Artikkelissa kerrotaan Juhon elämäntarinaa, kuvituksena 13 hänen…
Kerrotaan digimessujen sisällöstä; esittelyssä erilaisia digitaalisia apuvälineitä joko oppilaille tai opettajille.
Hyvinvointivirtaa viikon järjesti Saku ry, tällä kertaa teemana hyötyliikkuminen ja yhdessäolo.
Aarre Kantolan kirja "Runoilija ja kanervankukka" herätti kirjoittajat tutkimaan Topeliuksen ja Gretan mahdollista tapaamista ja rakkaustarinaa. Selvitetään, onko Greta ollut kotoisin Kuortaneelta vai Alavudelta. Tarina tullee jatkumaan vuoden 2021…
Allasjärven mylly- ja sahaosuuskunta perustettu 1927, Iso-Allasjärven eli Taipaleenjärven pohjoispäähän. Osuuskuntaan kuului 27 maanviljelijää. Haastateltu Eino Kaukolaa, joka oli aluksi asettaja ja myöhemmin työnjohtaja, tuurasi myös mylläriä.…
Kirjoittaja on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Seinäjärvellä. Kertoo kyläläisten/nuorison ajanviettotavoista, Kylätalosta ja sen tapahtumista. Yksi valokuva kirjoittajan. Kaksi kuvaa Harjulanmäen leikekirjasta.
Teksti ja kuvat Marko Eriksson. Alavuden kirkon kellotapulin ylimmän osan paanukate sekä kuparipellitys uusittiin kesällä 2020. Juttuun haastateltu työn tehneitä paanumestareita sekä peltiseppää.
Pirkko Leppälän kirjoittama kirje Eva Lammelle. Jälkisanat Ritva Oravisjärvi, os. Lampi (Evan sisar). Kirjeessä Pirkko kertoo, kuinka on etsinyt isänsä (Martti Urho Johannes Leppälän) hautaa Alavuden hautausmaalta. Isän ja isoisän ( Urho Vieno…
