Selaa aineistoja (yhteensä 818)

Muistelma sota-ajan lapsuudesta Oravaisissa Helsingin pommituksia paossa

Maalaistalon tytön muistelma lapsuudestaan ja monista eläimistä, joita hän oli mukana hoitamassa.

Artikkeli kertoo Kortesjärven Mannisen kylällä eläneestä Edvard Mannismäestä ja Mannisen kylän 1900-luvun alkupuolen historiasta.

Sinikka Syrjälän muistokirjoitus

Artikkeli kertoo kortesjärveläisen Matti Kivikankaan elämästä. Keskeisintä on Kivikankaan sotilasura.

Elina Stirkkinen kertoo lapsuudestaan 1960-luvun Kortesjärvellä.

Huom. Lehdessä on pitkähkö kuvaliite keskellä juttua, kuvat eivät liity tähän tekstiin.

Jutussa kerrotaan Ossi Polarin elämästä ja toiminnasta eri aloilla.

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

Kirjoittajan lapsuusmuistoja sota-ajan Seinäjoelta. Kuvituksena kirjoittajan lyijykynäpiirros rautatieläisten asuinparakeista.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

Kirjoittajan muistoja kesätöistä rakennus- ja tienrakennustöissä. Kuvassa kaupungin miehet rakentavat Kirkkokatua vuonna 1961.

Miksi Seinäjoki on tärkeä kaupunki emerituspiispa Eero Huoviselle?

Antti Tuurin mietteitä Seinäjoen kasvusta ja arkkitehtuurista aina 1950-luvulta 2000-luvulle

Seinäjoen musiikkiopiston ja orkesterin pitkäaikaisen taloudenhoitajan Raija Väliharjun luonnehdintaa Antti Vainiosta.

Martta Katajisto kertoi elämästään radiohaastattelussa 98 vuoden iässä.

Kirjoittaja on muistellut lapsenlapsenlapselleen Ville Hautalalle omaa lapsuutensa joulunviettoa.

Kirjoittaja muistelee koulunkäyntinsä aloittamista Kourassa vuonna 1930. Opettaja Matti Keskinen viljeli silloin vielä Kourassa tuntematonta viljaa, vehnää. Artikkelin valokuvassa kirjoittaja paistaa sotaväessä ulkotulella "plättyjä".

Kirjoittaja (nimeä ei ole mainittu) kertoo lapsuudestaan murteella. Tekstissä on kaksi valokuvaa: 1) Perhepotretissa isän ja äidin kanssa esikoispoika Onni, Arvi ja Tyyne. 2) Kuusi nuorta miestä numerolaput hatuissaan - heidät on otettu arvalla…

Kirjoittaja muistelee vuonna 1936 14-vuotiaana polkupyörällä ja junalla tekemäänsä villavaatetavaran myyntireissua, joka kesti kuukauden päivät.

Ahti Mikael Luukko (1917-2009) oli nurmolainen maanviljelijä, palopäällikkö ja vesilaitoksen toimitusjohtaja. Hän oli mm. perustamassa Nurmon vapaapalokuntaa ja Nurmon Vesilaitosta. Hänellä oli monia luottamustehtäviä, mm. Vaasan läänin…

Otteita Risto Pylkkösen (1911-2004) kirjoittamista muistelmista. Pylkkönen syntyi Helsingissä, mutta muutti isänsä kuoleman jälkeen lapsena kasvatiksi Nurmon Ylijoelle Jaakko ja Liisa Koiviston luo.

Kirjoittaja muistelee muuttoaan Helsingistä Nurmoon vuonna 1950 ja ensimmäisiä Nurmon-vuosiaan.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja erityisesti lapsuutensa hevosta.

Kirjoittaja muistelee vanhempiaan Siiri ja Tuomas Läntistä sekä vuonna 1954 aloittamaansa oppikoulua.

Kirjoittaja, Jaakko Mäen serkku, kertaa tässä Mäen elämää tämän täytettyä 66 vuotta.

Nurmolaissyntyinen Seppo Fränti ja hänen tuttavansa Risto Vahanen viettivät viisi kuukautta vankeina Jolon saarella kaappaajien käsissä. Artikkelissa kuvataan tätä aikaa. Artikkelissa on kaksi valokuvaa: Fränti malesialaisella "kioskilla" (puista…

Nurmolainen Jenny Jyläskoski täytti helmikuussa 2001 täydet 100 vuotta.

Antti Hakola (1704-1778) oli kirkonrakentaja, joka rakensi mm. Nurmon kirkkoa. Tässä kirjoituksessa viitataan vuoden 1997 Nurmon joulu -lehteen, jossa nimimerkki Kalistajan Kaisa kertoi perimätiedon mukaan Hakolan hukkuneen Nurmonjokeen. Tässä…

Kirjoittaja muistelee 13-vuotiaana viettämäänsä sairaalajoulua. Kirjoituksessa on myös kuva Seinäjoen vanhasta sairaalasta.

Heikki Mansikkamäki 1891-1960.

Nurmon kirkkomaalla on Tallroth-Honkajuuri -suvun monumentti. Albert Tallroth toimi Nurmon ensimmäisenä kirkkoherrana. Perheen yhdeksästä lapsesta kuuluisimmaksi tuli Mauri (1882-1948), joka suomensi nimensä Honkajuureksi. Varsinaisen elämäntyönsä…