Selaa aineistoja (yhteensä 49)

  • YKL on tarkasti "49.2"

Juttua Samuli Paulaharjun kirjasta Rintakyliä ja larvamaita.

kansanperinteen nauhoituksia Peraseinajoelta.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Peräseinäjoen kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kansanperinteen nauhoituksia nurmosta 2.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kansanperinteen nauhoituksia nurmosta 1.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kuvaus erilaisista maaseudulla käytetyistä aidoista ja veräjistä.

S. 18 oleva valokuva Hirvijoen nuorisoseuran järjestämistä.

Kuvaus läpi yön kestäneestä vainajan muistotilaisuudesta joka pidettiin ennen hautausta. Kirjoitus perustuu Teuvo Lagerstedtin tutkielmaan. s. 28.

S. 6-8 kuvitteellinen kertomus kotiseutumuseon esineistön pohjalta.

Kirjoituksessa kuvataan naimakauppojen tekoa Lappajärvellä vuonna 1857.

Lyhyt kuvaus perheen joulukuusen hausta ja koristelusta. Hyllykallion 3. lk:n oppilaiden kirjoituksia.

Lyhyt kuvaus kirjoittajan perheen joulunviettotavoista. Hyllykallion 3. lk:n oppilaiden kirjoituksia.

Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…

Tekstissä kuva vanhanaikaisesta joulukortista. Kuvateksti: Klaffaamisessa käytetyt joulukortit olivat pieniä, puolet tavallisen kokoisesta postikortista.

Kirjoituksessa kuvataan Nurmon puvun eri osia ja mallin syntyä. Artikkelissa on myös kuva Nurmon puvusta painatetusta postikortista.

Kirjoituksessa kerrotaan pohjalaisista ja pohjalaisen heimon muodostumisesta eri lähteiden perusteella. Vielä nuijasodan aikaisissa dokumenteissa kutsutaan nykyisiä eteläpohjalaisia kainuulaisiksi. Pohjanmaan vanha kansanomainen nimitys on ollut…

Artikkelissa kerrotaan kydötyksestä, joka tarkoittaa suon turvekerroksen polttamista. Kydötys oli kaskeamisen jatko. Poltto vapautti ravinteita korsiviljan kasvuun. Artikkelin yhteyteen on liitetty patruuna Wasastjernan 1897 käsin kirjoittama…

Nurmon suurin katovuosi oli 1695. Tervanpoltto auttoi pääsemään kovan ajan yli. Artikkelissa kerrotaan Pohjanmaan tervanpoltosta yleisemminkin. Tekstin lisäksi on piirros tervahaudasta sekä valokuva tervahaudan paikasta Ruuhikosken golf-alueelta.

Eeva Hippulan v. 1971 tekemästä tutkielmasta "Nurmolaiset häät 1900-1920". Tekstissä kerrotaan hoijakkahäistä, joiksi Nurmossa on kutsuttu kruunuhäitä. Vielä vanhempaan aikaan puhuttiin hopiahäistä. Artikkelissa on Läntisen suvun omistama,…

Artikkelissa on tutkittu perukirjoja ja mukana on piirros Alexander Laréuksen taulusta "Talonpoikaistanssit Suomessa 1816" sekä kopio Lylyn torpan emännän, Justiina Juhontyttären, perukirjasta.

Artikkeli kertoo kirkkovenematkoista Ähtärissä

Avainsanat:

Avainsanat: ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ;

Avainsanat: ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ;

Avainsanat: ; ;

Avainsanat: ; ;

Avainsanat: ; ; ; ;

Haastattelija: Ristimäki, Matti

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ;

Ensimmäiset pohjalaiset asettuivat asumaan Kyrönjoen rannoille. Yleisradion Elävän arkiston ohjelma kertoo Kyrönjoen varren asukkaiden elämästä Etelä-Pohjanmaalla v. 1968.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Yleisradion Elävän arkiston ohjelmassa esittäytyy Etelä-Pohjanmaa. Oppaana pohjalaiseen kansanluonteeseen toimivat mm. murreankkurit Kerttu Karhu ja Aino Mäki-Kaukola

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Kort beskrivning över det traditionella julkorset i Närpes och dess betydelse i det kyrkliga livet. Lyhyt kuvaus perinteisestä närpiöläisestä jouluvalaistuksesta ja sen merkityksestä kirkollisessa elämässä.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/781/KP_07091983.pdf
Artikkeli sisältää lyhyitä tarinoita otsikolla Lasten iloksi kaupungin 363-vuotisjuhlapäivän alla. Wiirilinna kuvittaa elämää Kokkolassa ennen vanhaan lasten näkökulmasta.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

kansanperinteen_nauhat_sisalto_CD.pdf
Kansanperinteen äänitteet - cd-levyjen sisällöstä yksityiskohtainen luettelo

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/4554/polari_ei_rahalla_saa.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan kansanperinteen- ja kertomusten säilyttämisen tärkeydestä sekän vanhojen rakennusten korjaamisen ja entisöimisen merkityksestä.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/2757/polari_tori.pdf
Artikkeli kertoo elämästä Seinäjoen keskustassa 1930- ja 1940- luvuilla.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/260/ostermyran_ruukinseppien_joulu.pdf
Artikkelissa kerrotaan Östermyran ruukinseppien jouluperinteistä: Lucian päivästä, jouluristin eli joulutangon valmistamisesta ja joulukirkkoon matkaamisesta.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2