Selaa aineistoja (yhteensä 251)

Kuvaus Soinista lähtöisin olevasta Pesolan suvusta, johon on kuulunut paljon opettajia.

Upan suvun ja tilan historiaa ja vaiheita 1500-1700-luivuilta. Seinäjoen Uppa sukuseura on perustettu vuonna 2003.

Murteella kirjoitettu tarina Kauhavan Lummukassa asuneesta Paul ja Sanna-Kaisa Mäkisestä ja heidän jälkeläisistään.

Artikkelissa kerrotaan Kojolan suvun historiasta 1700-luvulta alkaen.

Ämmälä-sukujen historiaa Etelä-Pohjanmaalta Lapualta, Seinäjoelta ja Alavudelta sekä muualtakin Suomesta. Kuvassa Ämmälän talo Lapuan Tiisteen kylässä.

Pirkko Leppälän kirjoittama kirje Eva Lammelle. Jälkisanat Ritva Oravisjärvi, os. Lampi (Evan sisar). Kirjeessä Pirkko kertoo, kuinka on etsinyt isänsä (Martti Urho Johannes Leppälän) hautaa Alavuden hautausmaalta. Isän ja isoisän ( Urho Vieno…

Artikkelissa kerrotaan Kortesjärven murteista ja Pellisen kylän historiasta ja asukkaista. Artikkeli on kirjoitettu suurimmaksi osaksi murteella.

Kuvaus Pirttisen suvun tapaamisesta kesällä 2019.

Lista Nurmon Tepon talonhaltijoista.

Kerrotaan matkasta Karjalaan ja sen tapahtumista.

Sisältää Oskar Merikannon runon Maija-Leena ja Sameli Luhtas-Köykälle v. 1919.

Kerrotaan Ollikaisista, miten he tulivat Töysään ja pelastavat useamman talon verotukselta.

Akkala- ja Akonniemi -sukuun kuuluvien sukutapaaminen toukokuussa 2014 Töysän Ylipäässä. Amerikansukulaiset Joe ja Annie O'Leary tutustumassa Joen isoisän Juho Akkalan kotiseutuun.

Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.

Talot ja perustajien sukutaulut: Jouppi, Uppa, Jouppila, Ala-Marttila, Yli-Marttila, Huhtala, Myllymäki, Tervala, Heikkilä, Hallila, Mäenpää, Katila, Pajuluoma, Satamo, Rintala, Kortesmäki, Latomäki, Kitinoja.

Murteella kirjoitettu kirjoitus joulukuusista, vaimon suvun jääräpäisyydestä ja sukupolvenvaihdoksesta.

Lyhyen artikkelin lisäksi tekstissä on Mykänristin paikalla sijainneen Syrjänmäen ensimmäisen torpparin sukutaulu, Mykänristin mäntyä kuvaava taulu sekä valokuva Syrjänmäen ensimmäisestä talosta vuoden 1929 asussa asujaimineen.

Lyhyessä kirjoituksessa kirjoittaja kertoo suvustaan ja siitä, miten hän on nyt sukunsa vanhin. Valokuvassa hän on tyttärentyttärenpoikansa kanssa.

Lasimestari ja "profeetta" Jaakko Wallenberg on todennäköisesti ollut laittamassa lasiruutuja Nurmon vuonna 1779 valmistuneeseen kirkkoon ja asunut Yli-Louon majatalossa, koska pari vuotta myöhemmin hän avioitui Nurmon Yli-Louon tyttären Maria…

Australialainen Linda Sivyer vieraili Isojoella neljättä kertaa. sukutapaamisessa oli 32 sukulaista.

Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Artikkelin kautta pyrittiin saamaan aikaan sukukokous kesälle 2006 Sorilan suvulle. Johan Johansoninpoika Sorila ja hänen vaimonsa Albertiina os. Ränkisalo elivät Sorilanmäellä 1800-luvulla.

Artikkeli kertto Tuomarniemen alueen historiasta

Artikkeli kertoo Huikurin talon asutuksesta 1500-1600-luvulla Ähtärissä

Nurmolaisen asutuksen tulosuuntia selvittävä projekti sai alkunsa keväällä 2011. 11 nurmolaiselta mieshenkilöltä otettiin DNA-näyte, jonka avulla tutkittiin heidän sukujaan.

Terttu Wikstrand-Latikka luovutti Nurmoo-Seuralle museolla säilytettäväksi Paavolan suvun vanhan perheraamatun, joka on painettu 1817. Lahjoituksen ottivat vastaan Matti K. Jaskari ja Ahti Eerola.

Kirjoittajan kotoa löytyi 1970-luvulla vintin sahajauhoista vuonna 1845 painettu puukantinen raamattu. Hän on selvittänyt, kenelle raamattu on aikoinaan kuulunut. Artikkelissa selvitetään samalla kirjoittajan sukua.