Selaa aineistoja (yhteensä 245)

Juttu on haastattelumuotoinen, haastateltavana on ollut Veikko Matias Nisula Luopajärveltä.

Artikkeli kertoo Pihalan kaupan toiminnasta sota-aikana

Kerrotaan vuodelta 1943 lottien myyjäisistä joulunaikaan. Pieni faktateksti ja lottien mainos lehdessä sisältönä.

Vuodelta 1918 hakojärveläisen sotamiehen muistokirjoitus ja vuosilta 1939-1944 lista kaatuneista.

Kerrotaan miten aikanaan onnistui Keisalan koulussa opiskelu ja työnteko.

Kerrotaan miten sotavankeja oli maataloustöissä Hakojärvellä.

Kerrotaan lyhyesti Annikki Mäkirannan elämästä. Tekijöiden nimet päätelty Annikin lapsina Mäkirannaksi.

Tyttären ylöskirjoituksia isänsä muistoista hänen omasta isästään ja sota-ajasta.

Teuvo Vuorela kertoo lapsuusajastaan.

Kerrottiin Heimo Harjun muistoja sota-aikoina kotoa Töysässä.

Haastateltu Karjalasta Töysään muuttanutta henkilöä hänen muistoistaan.

Muistoja karjalaisperheen tulosta kotiin Töysässä.

Kahdeksasta eri järjestöstä pieni tietopaketti.

Kerrotaan lyhyesti sota-ajasta, miten se sai aikaan sotarorpoja ja miten se näkyy tänä päivänä.

Kahdella sivulla tekstiä Töysän lottiin liittyen, muuten erilaisia kuvia. Sivulla 32 Airi Jupon muistelmia lääkintälotta-ajoilta ja sivulla 38 Kronikka lääkintäkursilaisista Töysässä.

Kerrotaan kotirintaman ponnistuksista ruuantuottajien puolesta ja miten heitä palkittiin.

Kerrotaan sotaorvoista ja lähialueen sotaorpokirjan teosta.

Artikkelissa käydään eri perheenjäsenten elämää ja uraa läpi.

Lyhyt kirjoitelma, joka kertoo sota-ajan romukeräyksestä materiaalitarpeisiin v. 1942.

Tämä kirjoitus on löytynyt Ojanperän aitan raunioista vuonna 1979. Töysä-Seuran kotiseutuarkisto/Urho Haaviston arkisto. Kertoo muutamasta tapahtumasta Suomen sodan aikoina 1800 luvun alussa.

Kuvaus 5.8.1942 saksalaisten sotilaiden lomakuljetusjunan onnettomuudesta Töysän ja Ähtärin välisellä rataosuudella. Asemilla ei tiedetty radan varrella tehtävästä korjaustyöstä, jonka vuoksi kiskoja oli poistettu. Juna ja osa vaunuista kaatuivat.…

Seinäjoella toimineista sotasairaaloista

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

Kirjoittajan lapsuusmuistoja sota-ajan Seinäjoelta. Kuvituksena kirjoittajan lyijykynäpiirros rautatieläisten asuinparakeista.

kirjoittajan isän elämäkerta; vaiheet talvisodassa, sotavankeus Neuvostoliitossa, vapautuminen ja paluu kotiin

Kuvaus Jaakko Lassilan lapsuudesta Kauhavalla sekä myöhemmästä elämästä Helsingissä.

Sodan aikainen kuvaus kotoa lähdöstä evakkoon.

Liisa Amanda Kaidesojan elämä

Vanhusten asuntolassa Helmirannan olohuoneessa asukkaat muistelevat lapsuutensa sota-aikaa

Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettu pakina sotaorvoista ja sodassa olon vieraannuttamista isistä.

Kirjoittaja muistelee lotta-aikaista pikkujoulua Laguksen sotilaiden kanssa Äänislinnassa eli nykyisessä Petroskoissa.

Kirkon rooli talvisodan aikana

Nurmon museon pihapiirissä näkyy vielä muotoja umpeenpainuneesta sirpalesuojasta, joka oli rakennettu Mäki-Tepon kylän asukkaiden suojaksi sotien ajaksi mahdollisten venäläisten ilmapommitusten varalta.

Syntymäkotini seinässä olevat laatat, jossa lukee eri kielillä:
"tähän taloon oli majoitettuna saksalaisten Kartoffelkellerin työnjohtajia ja sotilaita", kiinnostavat turisteja.

Artikkelissa muistellaan sota-ajan jälkeisiä vuosia Isojoella.

Artikkelissa kerrotaan sota-ajasta Karjalan Hiitolan Kilpolassa.

Kirjoituksessa muistellaan nuorta naista, jonka hautajaispäivä oli vuonna 1944 heinäkuussa valkoisten ruusujen aikaan. Sivulla on kaksi valokuvaa: Nuori nainen, jonka kuvaan on kirjoitettu "Maiju Heikkilä" sekä rautainen hautaristi hautausmaalta.

Artikkelissa kerrotaan kahden sodan veteraanista Matti Kimpisalosta Isojoen Heikkilänkylästä. Kimpisalo täytti 11.12.2006 95 vuotta. Artikkelissa kerrotaan JR 58 taisteluista.

Artikkelissa kerrotaan seikkaperäisesti kuinka eläinten nahasta saatiin tehtyä saappaat sota-aikana.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan, kuinka nuoriso tapasi kokoontua riiheen leikkimään piirileikkejä.

Artikkeli on käsinkirjoitettu ja sisältää kertomuksen kirjoittajan mummosta Elina Sorvarista (1854-1942)

Artikkelissa muistellaan vanhoja aikoja ja miten asiat silloin sodan jälkeen tehtiin.

Kirjoittaja muistelee kotielämää talvisodan aikana Nurmossa.

Otteita sisäasiainministeriön 1939 julkaisemasta opasvihkosesta.