Selaa aineistoja (yhteensä 196)

Kuvaus vanhojen työtapojen mukaisesta pellavan (ja hampun) kasvatuksesta ja työstämisestä langaksi ja lopulta kankaaksi. Teksti kirjoitettu kirjoittajan sukulaisten muistikuvien pohjalta murteella, Alavuden Sydänmaankylällä. Sanasto selitetty,…

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Artikkeli on kirjoitettu kokonaan Kouran murteella.

Artikkelissa kevyttä pohdiskelua Etelä-Pohjanmaan murteella koronasta, tulvista ja Tokion olympialaisista.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja kertoo taustoistaan. Artikkeli on kirjoitettu kokonaan Kouran murteella.

Artikkelissa kerrotaan Härmän murteen ruotsalaisperäisistä sanoista.

Ilkan entisen toimittajan kokemus Seinäjoelle muuttamisesta.

Artikkelissa kerrotaan Kortesjärven murteista ja Pellisen kylän historiasta ja asukkaista. Artikkeli on kirjoitettu suurimmaksi osaksi murteella.

Murrepakina entisistä ja nykyisistä elämäntavoista.

Artikkelissa muistellaan muuttoa Härmästä Kauhajoelle ja siellä tavattua Jussia, josta tuli kirjoittajan hyvä ystävä. ystävykset olivat tavanneet ensimmäisen kerran kauhajoen VR-kioskilla, jossa kirjoittaja oli puhunut murretta ja joutunut…

Kirjoittaja kertoo eräästä joulusta kun vietti joulun ihan vain vaimonsa kanssa.

Tero Järvisen kirjoittama tarina missä Isäntä itte- kirjasta tuttu Isäntä seikkailee.

Ilmestynyt julkaisussa Näin meidän kesken vuonna 1909.

Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettu lyhyt tarina odottamisesta, s. 24.

Etelä-Pohanmaan murteella kirjoitettu kertomus kahden ikäihmisen keskustelutuokiosta elämänkohtaloistaan, s. 34.

Tittelintuure sadun käännös Töysän murteelle.

Krannit ry:n pitämä murre tapahtuma Hakojärvellä.

Murrepakina

Isä kirjoittaa sähköpostia pojalleen.

Murteella kirjoitettu kirjoitus joulukuusista, vaimon suvun jääräpäisyydestä ja sukupolvenvaihdoksesta.

Kirjoituksessa on kaksitoista murresanaa ja alakoululaisten arvauksia, mitä sanat ehkä tarkoittavat. Mukana on myös sanojen oikeat merkitykset. Sanat ovat: kloppi, kranni, lavitta, prunni, rauska, valakia, verhat, helapää nauru, pyärtää, räknätä,…

Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettu pakina.

Kirjoittaja pohtii murrepakinassaan vanhuutta.

Murrepakina.

Murreruno. Alkusanat: Mitäs paapan flikka? Ookkos nähäny kissiä?

Murreruno. Alkusanat: Ekkös tierä kloppia? Haluaasikkos sen oppia?

Murreruno. Alkusanat: Nyt tenavat hilijaa, paapan uutiset tuloo!

Murteella kirjoitettu pakina kuoroharrastuksesta.

Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettu pakina Mantasta ja Kustaasta, jotka lähtevät hakemaan tarjousmaitoa.

Murrepakina sota-ajalta

Murteella kirjoitetussa tarinassa kerrotaan köyhästä torppari Nevalaisesta ja tämän perheestä.

Artikkelissa kerrotaan Hilda Maria Tuomokosken (os. Välimaa) elämästä.

Murteella kirjoitettu muistelus retkestä, jonka maatalousnaiset tekivät Uumajaan. Säästöpankki antoi hyville asiakkailleen avustusta matkaa varten. Matka oli monelle ensimmäinen laivamatka. Kirjoitus on alun perin kirjoitettu 1970-luvulla.

Murteella kirjoitettu kertomus Ollin ja isän heinänhausta talvipakkasella.

Tietokilpailussa on lauseita, joissa on jokin sana alleviivattu. Alleviivattujen sanojen merkitykset löytyvät saman lehden sivulta 65.

E-P:n murreseura Krannit ja Nurmoo-Seura järjestivät Haali-talolla 28.10.2001 murrekäräjät, joiden yhteydessä julkistettiin Ilkka-lehden sponsoroiman murreaiheisen kirjoituskilpailun tulokset. Artikkelissa kerrotaan Aulis Ojajärven keräämästä…

Artikkelissa kerrotaan Nurmon murteen sanakirjan aineiston keräämisestä 1930- ja 40-luvuilla. Artikkelissa on seuraavat kuvat: Aino ja Aulis Ojajärven vihkikuva, Aulis Ojajärven lähettämä kenttäpostikortti sekä Kustaa ja Kaisa Penttilä, jonka luona…

Esimerkkilauseita Nurmon murteen sanakirja-aineistosta. Artikkelissa on piirustus vanhasta naisen paidasta (viitataan sanaan "hiat") ja valokuva perinteisestä kaappikellosta (viittaus sanaliittoon "ijän aset").

Murteella kirjoitettu muistelus kiertokoulusta.

Murrepakina.