Selaa aineistoja (yhteensä 163)

Hakojärveltä syntyisin oleva Raija Kontio (os. Järvimäki) muistelee koulu- ja opiskeluaikojaan. Mm. terveystieteiden tohtori ja dosentti. Työskentelee Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajana ja Turun yliopiston dosenttina. Muotokuvan hänestä on…

Kusikiven ystävien tapaaminen Kurikassa 2019. Viisi vuotta sitten syntyi ajatus entisten, nykyisten ja tulevien kusikiveläisten kokoontumisista muistelemaan ja juttelemaan.

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Tämän kirjoittaja Jukka Pekkala. Peruskoulu Töysässä, jonka jälkeen opinnot Ilmajoella, töitä Norjassa, lisäopintoja Seinäjoella ja Jyväskylässä. Opettajan…

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Tämä tekstin kirjoittaja Johanna Multanen, os. Koski-Tuuri.
Kirjoittajan isä erityisopettaja Paavo Koski-Tuuri. Johanna muistelee kouluvuosiaan Töysässä…

Sami Kojosen Härmäläinen maineteko 12.6.2021 -tilaisuudessa pitämä puhe. Palkinnon sai Härmän Powerpark-, Roadhouse- ja Raviratamatkailu -keskittymä.

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Terveisiä Ähtäristä -tekstin kirjoittaja Tuula Rinne, o.s. Hepojoki. Merkonomiopinnot ja työelämä Ähtärin sairaalassa palkkahallinnossa.

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Lapikkaideni liikkeitä -tekstin kirjoittaja Reijo Heinämäki. Muistoja kotiseudusta, monipuolinen työ keskisuomalaisessa tekniikkayrityksessä, isovanhemmuus…

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Alajoen peltoja katsellessa -tekstin kirjoittaja Juha Herrala.

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Terveiset Jyväskylästä -tekstin kirjoittaja Jorma Lehtola. Alakoulumuistoja, soitto- ja bändimuistoja sekä opettajan urasta.

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Töysän tytöt Framilla -tekstin kirjoittajat ovat Erja Heikkilä, o.s. Holkko ja Helena Sarvikas, o.s. Seppälä. Erja opiskellut kielenkääntäjäksi, tulkiksi…

Kirjoittaja on nurmolaissyntyinen Suomen Kansallisteatterin kuiskaaja ja hän kertoo eteläpohjalaisuudestaan. Kaksi kuvaa Suomen Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlanäytäntö Ensimmäinen tasavalta näytelmästä.

Artikkelissa pohditaan kuntaliitosten vaikutusta kotiseutuhengen vaalimiseen ja kaupunkikuvan säilyttämiseen.

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.

Maineteon valitsijan Tarja Kallion puhe maineteon julkistamistilaisuudessa Kotiseututalolla 11.7.2020.

Artikkelissa kerrotaan Järviseudun alueella asuvien ihmisten kotiseutukäsityksistä Ruralia-instituutin tutkimuksen pohjalta.

Runo kotiseudulle.

Kirjoittaja pohtii kotiseudun merkityssisältöä ja päätyy siihen,
että myös internetin palvelut voivat olla osa kotiseutua.

Mietitään kotiseudun merkitystä ihmisen elämässä.

Kerrotaan Sofia Kekkosen elämästä ja sen vaiheista.

Kerrotaan kirjoittajan ja parin ystävän kanssa tehdystä kotiseuturetkestä Alavuden alueella.

Teksti on saanut erityismaininnan Jalasjärven kirjastolautakunnalta.

Hakojärveltä peräisin olevia kirjoituksia, mitä on arkistosta löytynyt. Useampi henkilö kirjoittanut ja arkistoja etsinyt oli Ylimäki.

Kerrotaan sisarusten matkasta suvun kotiseuduille Karjalassa.

Kerrotaan matkasta vanhoille kotiseuduille.

"Vuonna 2001 elämässäni alkoi 15 vuotta aktiivista aikamatkaa Töysä-Seurassa, kun minut valittiin puheenjohtajaksi."

Artikkeli, jossa pohditaan kotiseudun merkitystä, ja mistä se muodostuu.

Kirjoittaja kertoo käymästään kotiseutuohjaajakoulutuksesta.

Lyhyt runo jossa alkusanat: Tää kotiseutu suomenselän.

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.

Kirjoittaja muistelee kesän 2016 käyntiä syntymäpaikoillaan Nurmon museon eli Mäki-Tepon maisemissa. Samalla hän muistelee lapsuuttaan ja kertoo Amerikan-sukulaisistaan.

Keväällä 2009 julistettiin kilpailu Nurmon ryijyn suunnittelusta. Kilpailuun osallistui kahdeksan ehdotusta, joiden pohjalta toimikunta suunnitteli varsinaisen ryijyn. Ryijyssä näkyvät kantatalojen puumerkeistä vanhimmat, Nurmonjoki ja sanat Nurmo…

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on aloittamassa hanketta, jonka tarkoitus on tunnistaa ja kartoittaa tekijät ja kohteet, jotka ovat nurmolaisuuden peruspilareita.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Tunnelmakuva joulunajan junamatkasta.

Artikkelissa kerrotaan juhlasta, jossa oli musiikkia, kisailua ja puheita.

Runon alkusanat: Minä rakastan niin raakasti tätä Pohjanmaata.

Runon alkusanat: "Kotiseudulla lapsuuden / vilja vapaana keinuu / tuulien teillä."

Runon alkusanat: "Nurmolainen kiitä kotiseudustasi / pidä sydäntä lähellä kotikyläsi

Kirjoitus julkaistu osiossa Nuorten kynästä (teemana ympäristövuosi 1980)

Kirjoitus julkaistu osiossa Nuorten kynästä (teemana ympäristövuosi 1980).