Selaa aineistoja (yhteensä 417)

Kirjoittaja muistelee omia opintojaan matkalla yliopettajaksi.

Kirjoittaja kertoo hieman tuntemattomammista vanhemman polven Nurmosta pois muuttaneista heidän kuviensa kera. Kuvissa myös Urho Kekkosen kiitoskirje kirjailija Matti Huumolle. Tekstin jälkeen on myös lyhyt juttu otsikolla Nurmolaisten hyvyyden…

Kirjoittaja muistelee murteella kirjoitetussa tekstissään unelmaansa ammattinäyttelijän työstä sekä paluustaan synnyinseudulleen. Kuvassa tekstin kirjoittaja Kristiina Karhu.

Katajamäen talo on perustettu 1750-luvulla, uudisraivaajana oli entinen sotilas Paavo (Påhl) Heikinpoika Stenland (sotilasnimi, esiintyy myös muodossa Steenland), myöhemmin Katajamäki. Sukuselvitys Paavon ja vaimonsa Beata Simontytär Huutoniemen…

Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…

Artikkelissa kuvataan Jukka-Pekka Pietiläisen kirjoittamaa elämäkertaa Vihtori Kosolasta. Kuvissa Kosola johtaa talonpoikaismarssia Helsingissä 1930-luvulla, kerhotilaisuuden pääsylippu sekä lapuanliikkeen johtajia Mäntsälässä kapinan aikaan.

Artikkeli kuvaa Wasastjernan suvun Mathildan (entinen Donner) aatelisperheen ja suvun historiaa etenkin silloisen kirjeenvaihdon avulla.

Artikkeli kertoo Aalto-keskuksen rakentamisen alta lunastetun Suuriniemen perheen kodin pojasta, insinööri Seppo Suuriniemestä. Mustavalkoisessa kuvassa kaupungintalo ja sen taustalla asuinrakennuksia.

Seinäjoen maalaiskunnan historiaa kanslistin näkökulmasta.

Tekstissä viitataan toimittaja Jukka Ukkolan Suomen kuvalehdessä vuonna 2007 olleeseen samannimiseen artikkeliin, joka etsi koululuokkia, joissa olisi useampia professoreita. Seinäjoen lyseo on päässyt tähän listaan, kun luokalla on ollut neljä…

Artikkeli kertoo kansallisuusaatteen innoittamasta miehestä, Reino Ala-Kuljusta. Kuvassa Ala-Kulju on vaimonsa Kertun kanssa Joensuun asemalla vuonna 1941 ja Mussolinin patsaan luovutus IKL:n johtohahmoille vuonna 1935. Kirjoittaja on myös…

Kirjoittaja muistelee lapsuuden leikkejään ja touhujaan. Useissa mustavalkoisissa kuvissa on Kapernaumin lapsia, joita on myös nimetty tekstin loppuun.

Kirjoittaja haastattelee Tellervo Jouppilaa (entinen Mäkynen). Kuvissa haastateltava, hänen kotinsa puutarhoineen sekä perhekuva 1970-luvulta.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan ratapihan alueella, jonka reunassa perhe myös asui. Hänen isänsä oli ratavartijana. Kuvissa kirjoittaja parivuotiaana kokeilemassa isänsä resiinaa ja koulun luokkakuvassa.

Kirjoittaja muistelee samaa koulua käynyttä kirjailijaa sekä jakaa tämän kirjoittaman vastauksen Aaltosen tekstille liittyen Lakeuden Ristin rakentamisen taustalle.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Artikkeli on kirjoitettu kokonaan Kouran murteella.

Töysän Tuurissa 1941 syntynyt Hannu Hautala oli luontokuvaaja ja erityisesti tunnettu lintujen kuvaajana. Hän kuoli Kuusamossa 2023. Kirjoittaja on hänen serkkunsa ja muistelee jutussa yhteisiä vaiheita Hannun kanssa. Mukana Hannu Hautalan saamat…

Kirjoittaja muistelee musiikin merkitystä elämässään sekä työuransa vaiheita.

Henkilöhistoriaa Josef Sjöblomista ja hänen suvustaan

Artikkelissa kerrotaan Viron vapaussodassa kaatuneesta alahärmäläisestä Anton Filppulasta (1904-1919). Filppula liittyi vapaaehtoisena "Pohjan Poikain" rykmenttiin.

Hakojärven talo sai maaherralta perustamisluvan 1769. Uudistilan perustivat Tuomas Tuomaanpoika ja vaimonsa Riitta Mikontytär Brask. Artikkelissa heidän jälkeläistensä vaiheita sekä Hakojärven tilan vaiheita. Kuvituksena Vaasan läänin henkikirja…

Artikkelissa kerrotaan nuorisoseuraliikkeen nurmolaissyntyisistä vaikuttajista. Kuvassa Euroopan turvakokous vuodelta 1975, jonka on valokuvannut Atte Matilainen.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan sekä työtään siltainsinöörinä.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja kertoo taustoistaan. Artikkeli on kirjoitettu kokonaan Kouran murteella.

Upan suvun ja tilan historiaa ja vaiheita 1500-1700-luivuilta. Seinäjoen Uppa sukuseura on perustettu vuonna 2003.

Lakeuksien nuoriso -lehden vuoden 1946 joulunumerossa julkaistu kirjoitus kauhavalaisesta, saituudestaan tunnetusta Mikko Orrenmaasta.

Murteella kirjoitettu tarina Kauhavan Lummukassa asuneesta Paul ja Sanna-Kaisa Mäkisestä ja heidän jälkeläisistään.

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Kirjoittaja muistelee työtään urheilutoimittajana Vaasa-lehdessä, jossa hän kirjoitti 1970- ja 1980-luvuilla.

Jutussa kerrotaan nurmolaissyntyisen Kustaa Harjun (alkuaan Harjumäki) elämästä ja urasta.

Haastateltavana Nurmon Hipinkosken laidalla Hipin myllyn nuoruudestaan tunteva ja isänsä eli yhden viimeisimmistä omistajista, Eino Hemmingin, apuna toiminut Martti Hemminki. Tekstissä kerrotaan myös myllyn erilaisista historiallisista vaiheista.…

Kuvaus 1900-luvun alkupuolella Kortesjärvellä kauppaa pitäneestä Niilo Förstistä.

Kalervo Sankelo kertoo lapsuusmuistojaan.

Kertomus Juho Kustaa Tähtisen ja hänen sukunsa elämästä 1800-loppupuolelta 1930-luvulle.

Teksti Alavutta ja alavutelaisia kuvanneen Jussi Rintalan elämästä.

Valokuvaaja Väinö Suopellon (1899-1948) valokuvaamisesta Alavudella kolmella eri vuosikymmenellä.

Valokuvaaja J.B. Saaresta, joka ikuisti alavutelaista elämänmenoa yli puolen vuosisadan ajan.

Vilho Pellinen kertoo rippikoulun käymisestä Kortesjärvellä 1930-luvulla.

Kerrotaan sota-ajasta ja TK-miehistä, keskityen Hugo Valppaaseen.

Kerrotaan Sofia Kekkosen elämästä ja sen vaiheista.

Kerrotaan Kreeta nimisestä naisesta ja hänen elämästään ja perheestä.

Artikkeli, jossa käsitellään Kaappo Hietamäkeä.

Anne Juppo kirjoittanut selvääottamistaan alueista Hakojärvellä. Tässä osassa käydään Jupon tilan historiaa läpi.