Alaotsikoita: Kirvesluoman uudistilan perustajan sukutaustat (1600-luvun lopulta), Kirvesluoman uudistilan perustaminen (perustajaksi mainittu Heikki Kallenpoika Kirvesluoma (entinen Kitunen), joka oli isäntänä 1692-1712), sekä Kirvesluoman isännät…
Artikkelissa kerrotaan isovihan ajasta 1700-luvulla Etelä-Pohjanmaalla suullisen perimätiedon mukaan. Tekstissä kerrotaan esimerkiksi myös miten tietty vuori ja jyrkänne ovat saaneet nimensä tämän ajanjakson seurauksena.
Artikkeli kertoo Nurmon pappilan vaiheista. Kirkkoherrat kuvineen kronologisessa järjestyksessä vuodesta 1893 vuoteen 1993 saakka, Södermanista Saloon. Kuvissa pohjapiirros vuodelta 1879 pappilan navetan suunnitelmista nimikoiduilla parsilla sekä…
Kertomus isonvihan aikaisesta Vale-Jaakosta perustuu Kati Katajiston kirjaan Vale-Jaakko - Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Kuvissa Jouppiloiden talorivistöä 1960-luvulla sekä Vale-Jaakon silta.
Artikkeli kertoo Isojoen Kärjenkosken ensimmäisistä asukkaista. Ensimmäinen kantatila perustettiin v. 1696. Ensimmäinen asukas oli Erkki Erkinpoika Forsman.
Artikkelissa kerrotaan Isovihan vaikutuksista Isojokeen ja sen lähialueisiin 1700-luvulla. Venäläiset polttivat taloja ja veivät Isojoelta 6 lasta orjiksi.
Artikkelissa kerrotaan kuinka siirretyn aitan seinästä löytyi reikiä, jotka osoittautuivat muskeltinluotien jättämiksi. Seinästä löytyi luoti, joka lähetettiin geologian tutkimuslaitokseen tutkittavaksi.
Nurmon museon hankkima pienoismalli esittää Nurmoa nykyisen kirkon valmistumisen aikoihin vuonna 1779. Artikkelissa kerrotaan hieman elämästä Nurmossa tuohon aikaan.
Artikkelissa kerrotaan Lapuan Ylinurmonkylän taloista isonvihan aikana: Penttilä, Huumo, Luoma, Latikka, Louko, Knuuttila, Ryssy, Rinta-Kalistaja, Latva-Kalistaja, Teppo. Mukana myös lyhyet kappaleet Vale-Jaakosta. Artikkelin valokuvaan on taltioitu…
Artikkeli kertoo Osuuspankin tontilla sijainneen Boehmin talon arkkitehtuurista ja omistajista 1800-luvulla sekä samalla tontilla 1600- ja 1700-luvuilla sijainneesta Suntin kartanosta omistajineen.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista: Jaakko Erikssonin kuolemasta Altonassa Tanskassa, uskoneroista tanskalaisten liikkeiden kanssa sekä Eerik Erikssonin johtajuudesta Hollannissa käydystä mittelöstä. Wiirilinna kertoo myös…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista Tanskassa: uskonkäsitysten eroista tanskalaisten kanssa, saadusta ystäväpiiristä ja kannattajiksi liittyvistä, mutta myös nuivasta suhtautumisesta, minkä vuoksi seurue matkaa laivalla…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Neljännessä osassa Erikssonien maastakarkotusmatka Kälviältä Tukholmaan alkaa, Tukholmassa kannattajien joukko kasvaa ja liikkeen edustajat rantautuvat Kööpenhaminaan. Ruotsi-Suomen…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Kolmannessa osassa yritetään syntyneestä uskonasioiden näkemyserosta keskustella, mutta päädytään lapsen pakkokasteen myötä Kokkolan käräjille ja maanpakotuomioon.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Toinen osa kertoo Erikssonin sisarusten kirkkokurin kohteeksi joutumisesta sekä liikkeen kannattajajoukoista.
Artikkeli aloittaa sarjan kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Ensimmäisessä osassa on Erikssonin sisarusten elämänvaiheita ja uskonelämää aina vuoden 1725 piispantarkastukseen saakka.