Seinäjoen vuokra-asuntojen rakentamisen sekä vuokrataloyhtiöiden historiaa. Kuvassa Kasperin asuntoalueen kerrostaloja sekä 1970-luvulla valmistunut Kasperin Lämpö Oy:n lämpökeskus.
Artikkelissa kerrotaan Karjalan evakosta Väinö Torosta, joka päätyi evakkomatkan jälkeen asumaan Seinäjoelle. Kuvissa tämän itseoppineen maalauksia omasta kotitalostaan ja maisemamaalaus Oppolan Tiilikan talo Latvajärveltä Pitkäjärvelle 1940-luvulta…
Artikkelissa kerrotaan erilaisista tapauksista Törnävän sairaalan historiassa. Osassa jutuissa potilaille on sattunut ja tapahtunut ja myös sairaalan henkilökunnalle.
Tekstissä kerrotaan Helsingin Meilahteen 1990-luvulla siirretystä asuinrakennuksesta eli entisestä Seinäjoen asemapäällikön talosta ja sen tarkemmasta historiasta. Kuvissa nykyisellä nimellään kutsuttu Villa Nybackan huvila, joka oli aikaisemmin…
Vuorisalmen talo on saanut perustamisluvan 19.12.1774. Ensin nimi oli muotoa Vuorensalmi. Tilan perustivat Jaakko Juhonpoika ja Liisa Antintytär, jotka isännöivät taloa vuoteen 1800. Seuraavana vuonna talon ottivat haltuun Mähösen talon poika Tuomas…
Kirjoittaja muistelee isänsä yrittäjyyttä, etenkin musiikkiliikkeen aikaa. Kuvissa useampi mustavalkoinen kuva Wiklan musiikkiliikkeen vaiheista sekä artikkeli myymälän avajaisista.
Kirjoittaja avaa Alvar Aallon suunnitteleman Aalto-keskuksen prosessia, joka alkoi 1950-luvun alkupuolella ensin ainoastaan kirkon osuudella. Kuvassa Seinäjoen Lakeuden Ristin pihaa, jossa on runsaasti seurakuntalaisia.
Nurmon museolle lahjoitetuista urheilijoiden palkinnoista on koottu näyttely, jonka tarkoituksena on saada aikaan nurmolaisten urheilijoiden uraa kunnioittava urheilumuseo. Useissa kuvissa Nurmoo-Seuran puheenjohtaja Leena Sjöstedt, Jouko Salomäki,…
Hakojärven talo sai maaherralta perustamisluvan 1769. Uudistilan perustivat Tuomas Tuomaanpoika ja vaimonsa Riitta Mikontytär Brask. Artikkelissa heidän jälkeläistensä vaiheita sekä Hakojärven tilan vaiheita. Kuvituksena Vaasan läänin henkikirja…
Erilaisia tilasto- ja muita tietoja Töysän oloista vuonna 1972. Luottamushenkilöstö, viranhaltijat. Alaotsikoita Talous ja hallinto, Koulutoimi, Sosiaali ja terveys, Yleiset työt ja rakennustoimi, Vapaa-aika.
Artikkelissa kerrotaan jälki-istuntojen eli erilaisten kurinpito- ja rangaistusmenetelmien esimerkkitapauksista. Teksti on vuonna 2017 Seinäjoen lyseoseuran Jälki-istunnossa pidetty puhe. Kuvassa äidinkielen opettaja Vuokko Raivio, joka on…
Vuoden 2009 Alavuden Joulu -lehdessä esiteltiin vanhoja alavutelaisia liikanimiä. Tässä n. 50 nimeä lisää. Kuvituksena seppä Juho Seppälän perhekuva Alavuden Sillinperältä 1910-luvulta.
Artikkelissa kerrotaan isovihan ajasta 1700-luvulla Etelä-Pohjanmaalla suullisen perimätiedon mukaan. Tekstissä kerrotaan esimerkiksi myös miten tietty vuori ja jyrkänne ovat saaneet nimensä tämän ajanjakson seurauksena.
Martti Santavuoren kirje kokonaisuudessaan Nurmon suojeluskunnalle, jota säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä. Santavuori vastasi Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan kouluttamisesta.
Artikkeli kertoo Nurmon pappilan vaiheista. Kirkkoherrat kuvineen kronologisessa järjestyksessä vuodesta 1893 vuoteen 1993 saakka, Södermanista Saloon. Kuvissa pohjapiirros vuodelta 1879 pappilan navetan suunnitelmista nimikoiduilla parsilla sekä…
Kirjoittaja kertoo Nurmon Viitalankylän historiasta kuin myös sen tulevaisuudesta ja Veneskoski-Viitala-seuran järjestämästä toiminnasta. Kuvissa kylätalo nimeltään Venestalo, alueen läpi virtaava Nurmonjoki sekä Veneskosken uimaranta.
Erilaisia tilasto- ja muita tietoja Töysän kehityksestä vuoden 1971 aikana. Alaotsikoita Talous ja hallinto, Koulutoimi, Sosiaali ja terveys, Yleiset työt ja rakennustoimi, Vapaa-aika.
Yksityiskohtainen luettelo Peräseinäjoen kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.
Kirjoittaja muistelee Alapääntien, nykyisen Nurmonjoentien historiaa ja omia koulumatkojaan 1950-luvulta lähtien. Tietoa ja tarinoita tien rakentamisesta ja kunnossapidosta on jo 1930-luvulta saakka.