Heimo Johannes Harju (1932-2021) s. Töysä, k. Hyvinkäällä.
Veljensä kirjoittama elämäkerta, keskittyy Heimon valokuvausharrastukseen, jossa hän oli varsin ansioitunut (mukana arvonimet, jäsenyydet ja näyttelyt). Poliisina Heimo toimi Helsingissä,…
Töysän Hakojärvellä syntyneen Verner Vanhamäen elämästä (1896-1975), keskittyen hänen toimintaansa seppänä, hän teki sekä tavanomaisia että vaativampia sepän töitä (rekirautoja armeijalle, kirkko- ja parirekiä, kärrynpyöriä, maatalouskoneiden…
Töysän Hakojärvellä syntyneen Verner Vanhamäen (1896-1975) elämästä lyhyesti, keskittyen hänen valokuvausharrastukseensa.
Haastateltu Eila ja Susanne Lehtisaarta juttua varten.
Alaotsikoita: Kirvesluoman uudistilan perustajan sukutaustat (1600-luvun lopulta), Kirvesluoman uudistilan perustaminen (perustajaksi mainittu Heikki Kallenpoika Kirvesluoma (entinen Kitunen), joka oli isäntänä 1692-1712), sekä Kirvesluoman isännät…
Janne Koivula (Juho Oskari Koivula) lähti siirtolaiseksi Amerikkaan huhtikuun lopulla 1909. Hän kuoli jouduttuaan veteen patorakennelman päällä kulkevalta tieltä. Veteen joutumisen syy epäselvä. Pato sijaitsee kaksoiskaupungin rajajoella; Kanadan…
Töysän hautausmaalle haudattujen sisarusten sukuhistoriaa.
Haudattuna veljekset hovioikeuden auskultantti Arno Sigurd Ejmelè, rautatien virkamies Rune Waldemar Äimä (e. Ejmelé) sekä heidän äitinsä Maria Ejmelé.
Sisaruksiin kuului myös Gertrud…
Kirjoittaja esittelee postikorttisarjan, jonka on piirtänyt Kaapo Wirtanen. Kymmenen kortin sarja esittelee hämäläistä kansanelämää. Kortit ovat Wirtasen tuotantoa 1940-luvulta, jokaisesta kortista on kuva.
Tuurin osuuskaupan yksi sivumyymälä toimi Tohnin kylässä, Rinteen kiinteistössä. Kirjoittajan vanhemmat [Annikki (os. Liesmäki) ja Vilho Ilomäki] muiden muassa toimivat kaupan hoitajina. Useamman henkilön lyhyitä muistikuvia kaupan toiminnan ajalta. …
Aluksi katsaus orpokotien perustamiseen Suomeen, myöhemmin ne muuttuivat lastenkodeiksi. Rajavaaran perheen isä Johannes vangittiin ja surmattiin 1918, jonka jälkeen perheen äiti Anna ja viisi lasta muuttivat äidin kotipaikkakunnalle Töysään.…
Töysän kirkkoherrana toimineen Pekka Lavasteen ja perheensä saapuminen Töysään ja alkuvuodet seurakunnassa viettämästään ajasta; artikkeli koottu sekä Pekka Lavasteen omista muistelmista että tyttärensä kirjoittamia muistelmia.
Juhani Ketola toimi Töysän kunnan elinkeinoasiamiehenä vuosina 1996-2014. Artikkeli kertoo tuona aikana toteutuneista koulutushankkeista, yritysten perustamis- ja/tai laajentumishankkeista ym. yritystoiminnasta ja tekijöistä.
Kuvaus Latvalan perheen (Jari-Matti, Jari ja Helena) perustamasta ralliautomuseosta Tuurissa. Kerrotaan mistä ajatus lähti, millaisia autoja museossa mm. on sekä muut oheispalvelut kuvauksineen.
Kotiseutuviikon juhlapuhuja määrittelee kotiseudun mm. tuoksumuistojen kautta ja omien kokemusten kautta eri kylillä asumisesta. Puheessa viitataan myös erilaisiin tutkimuksiin, joita kotiseutuun liittyvistä asioista on tehty. Tulevaisuuden…
Vuonna 1972 ripille päässeiden juhla Töysän kirkossa ja Töysän Nuorisoseuralla 14.8.2022. Jumalanpalveluksen ja juhlan kuvaus, kuvituksena mm. osallistuneiden yhteiskuva ja nimet.
Kuvaus siitä kuinka ennen (n. 1920-1950-luvuilla) valmistettiin tiiliä. Mainittu mm. Vilmilän tiiliuuni Kirvespuron varrella ja tiiliuuni Myllyn (Uusimäen) veljeksillä Alajoella. Kerrottu myös tiilien teon tekniikka ennen teollista valmistusta.
Artikkeli koostuu kahdesta osasta: kätilö Esteri Salosen kirjoittamasta historiikista lähetysseuran 70-vuotisjuhlaan sekä Tarja Ylimäen kokoamista henkilötiedoista (Salosesta ja Aino Åkermanista, opettajasta) ja lehtileikkeistä jotka koskevat…
Töysän kirkkoherrana toimineen Pekka Lavasteen ja perheensä Töysässä viettämästä ajasta muistelmia sekä Pekka Lavasteen omista muistelmista että tyttärensä kirjoittamana.
Ahti Ilmari Leskinen syntyi Soinissa (17.2.1900), josta perheensä muutti Tuuriin. Isänsä Kristo (Kirstian, Risto) Hermanninpoika Leskinen oli kauppias. Vanhemmat lähtivät siirtolaisiksi Amerikkaan mutta Ahti lähti 1917 maaliskuussa Saksaan, jossa…
Vuonna 1959 perustetun partiolippukunnan (Tohnisen Tytöt) jäsenet tapaavat toisiaan säännöllisesti. Artikkelissa muistoja partioajoilta sekä eri tapaamisista.
Taidemaalari Väinö Aleksanteri Hämäläisen elämänvaiheita, erityisesti koskien yhteyttä Kuortaneeseen ja Töysään. Töysän kirkon alttaritaulu on Hämäläisen tuotantoa, kuvaus taulun syntyvaiheista ja aiheesta.
Kirjoituksen lähteenä on käytetty Jyrki…
Liesmäen koulu toimi Töysän Tohnin piirin kansakoulun alaisena. Tohnin koulussa oli jatkosodan jälkeen yli 80 oppilasta ja tilat kävivät ahtaiksi. Liesmäen koulu perustettiin väliaikaiseksi kouluksi vuokratiloihin. Kerrotaan koulun vaiheita perustuen…
Töysän Tuurissa 1941 syntynyt Hannu Hautala oli luontokuvaaja ja erityisesti tunnettu lintujen kuvaajana. Hän kuoli Kuusamossa 2023. Kirjoittaja on hänen serkkunsa ja muistelee jutussa yhteisiä vaiheita Hannun kanssa. Mukana Hannu Hautalan saamat…
Mauno Pienimäen tyttären ja pojan kirjoittama muistokirjoitus. Mauno Pienimäki syntyi Töysän Tuurin kylässä 1928, kuoli Jyväskylässä 2023. Tunnettu haitaristi, hänen omassa yhtyeessään lauloivat mm. siskot Eila ja Tuulikki Pienimäki. Musiikin…
Vuonna 1973 ripille päässeiden tapaaminen, Töysän kirkossa 17.9.2023 eli 50 vuoden jälkeen. Muistelmia kirjoittajan rippileiriltä ja tapaamispäivän kulusta. Kuva "Töysän seurakunnan ensimmäinen rippikoululeiri Hakojärven Isosaaressa elokuussa 1973".
Vanha ulkopeli kyykkä on ollut Karjalassa ja Vienan Karjalassa suosittu kesänviettopeli. Karjalan evakkojen mukana se levisi muualle Suomeen. Töysässä pelin sääntöjä palauteltiin mieliin Töysän Museolla kahtena päivänä. Tapahtuman järjestivät…
Marja-Liisa (Lissu) Pienimäki vietti yrittäjyytensä 30-vuotisjuhlavuotta 2023: muisteloita vuoden ja vuosien aikana Sepänniemen lomakylän tapahtumista ja yritystoiminnasta siellä. Nimitettiin Vuoden Tohnisen Äijäksi Töysä-viikon pääjuhlassa 11.6.2023
Töysä-viikon pääjuhlan juhlapuheen piti töysäläissyntyinen muusikko, filosofian maisteri, Pohjois-Haagan yhteiskoulun ja lukion historian opettaja Sakari Pesola. Puheensa aiheina: millainen on töysäläinen, töysäläiset paikat ja perinteet ja…
Vuosittaisen kotiseutuviikon ja sen pääjuhlan kuvaus, päivä päivältä. Makasiinikahvion avaus, yhdistysilta, Naperokisat, musisointia eri iltoina, pyöräilyä, kylien Avointen ovien päivä. Pääjuhlassa julkistettiin vuoden Tohnisen Äijä; Marja-Liisa…
Lyhyesti Töysän kehitystä 1900-luvun alkuvuosina artikkelin aluksi. Kuvaus kuinka Töysän Suojeluskunta teki 1919 aloitteen kunnalle sankarihaudan muistopatsaasta. Patsaan suunnittelijat, veistäjät, rahoitus ja julkistus. Sankarihauta-alueen uudistus…
Otsikossa painovirhe, oikea vuosi 1955. Töysäläinen maanviljelijä Tauno Ylikätkä osallistui Arpayhtymä oy:n järjestämälle Itävallan matkalle. Aukeamalla matkalta lähetetyn postikortin etu- ja taustapuoli. sekä lehtileike, jossa matkakuvaus. Kuva myös…
Leila Herralan omistamat kaksi valokuvaa sivulla. Toisessa Partio Töysän sudet (partiolaisia 3 henkilöä, nimet on, osaston perustamisvuosi 1930). Toisessa Töysän mieskuoro, johtajana Osmo Talasmo, vuosi 1953. Kuoro esiintynyt maakunnallisessa…
Lehden takakannessa neljä erilaista valokuvaa, joissa jokaisessa oma mietelauseensa. Kuvat ja tekstit Juha Jokiaho. Sivulla ei ole otsikkoa, otsikko luetteloijan.
Töysä-aiheisen täkänän eli seinävaatteen kuva ja taustatietoja. Sinisellä pohjalla valkoisia kuvioita; kirkko, järvimaisema, metsää, jne. Kuva ja tiedot Pentti Hepojoki.
Töysä-seuran syyskokouksessa 2020 luovutettiin Suomen Kotiseutuliiton kunniakirjat Kauko Välimäelle, Leila Herralalle sekä Tuulikki ja Pentti Hautalalle. Seuralle valittiin myös uusi johtokunta.
Artikkeli kertoo Aino ja Arvid Mäkelän ensimmäisen lapsen Aimon elämäntaipaleesta sekä Töysän Kenkätehdas Oy:n synnystä. Yritys on toiminut myös nimillä Töysän Lapikasteollisuus, Aino Mäkelä tai A. Mäkelä sekä Töysän Lapikas Oy. Aimo Mäkelä toimi…
Yhdysvaltojen länsirannikon laajat metsäpalot aiheuttivat sääilmiön, joka näkyi Töysänkin taivaalla. Savuhiukkaset värjäsivät iltataivaan voimakkaan punaiseksi tai oranssiksi. Kolme kuvaa ja teksti Pentti Hautala
Lumivaara-seura ry:n oli tarkoitus järjestää Töysässä kolmatta kertaa Lumivaara-juhla mutta covid19-pandemia muutti suunnitelmat. Seura toteutti näyttelyn, joka oli esillä Töysä-talolla lokakuussa 2020. Artikkelin aiheita: Lumivaaran kunta, seura,…
