Selaa aineistoja (yhteensä 161)

Kirjoittajan muistoja opettajista Seinäjoen lyseosta 1960-luvulta.

Seinäjoella toimineista sotasairaaloista

Seppo Hentilä kirjoittaa, mitä tiedetään Mannerheimia vastaan Seinäjoella vuonna 1918 järjestetystä hyökkäyksestä.

Artikkelissa kuvataan kielenhuoltaja Esko Koivusalon työelämän vaiheita ja merkitystä.

Artikkeli kertoo Ilkka-lehden toimitalon rakentamisesta ja Ilkka-lehden historiasta.

Miksi Seinäjoki on tärkeä kaupunki emerituspiispa Eero Huoviselle?

Kirjoittaja pohtii kahden kirjastorakennuksen, Aallon ja Apilan, vuoropuhelua sekä modernin arkkitehtuurin merkitystä.

Kuortaneen Urheiluopiston rehtorin Jorma Hyytiän puhe Seinäjoki-päivänä 2012. Kuvassa Jorma Hyytiä.

Apila-kirjaston syntyvaiheiden ja arkkitehtuurin kuvailua

Selostus rataosuuden Tampere-Nikolainkaupunki rakentamisesta ja matkustajajunaliikenteen alkamisesta Seinäjoelta. Kuvissa aikatauluja, Gustaf Adolf Helsingius sekä kenraalikuvernööri Feodor Logginovits Heiden.

Kuvaus Seinäjoen kaupungintalon 50-vuotisjuhlaseminaarista 6.10.2012. Tilaisuudessa puhuivat Markus Aaltonen, Ville Niinistö, Rainer Mahlamäki, Juulia Kauste, Irene Turenius sekä Tommi Lindh. Anssi Orrenmaa haastatteli Raimo Jorosta. Musiikkia…

Jutussa kuvataan Seinäjoen matkailun kehittämistä 1960-luvulla.

Pekka Kakkurin koulumuistoja on julkaistu aikaisemmin Koulumuistojen kirjoissa. Näistä kirjoista on aineistoa valikoitu ja lyhennetty tätä juttua varten.

1800-1900-lukujen vaihteessa suuri määrä asevelvollisia Suomesta lähti Amerikkaan välttääkseen kutsun Venäjän armeijaan. Jutussa kuvataan tilannetta Seinäjoen näkökulmasta.

Artikkelissa käydään läpi kiistaa, jota käytiin uuden hiippakunnan piispanistuimen sijaintipaikasta 1950-luvulla

Artikkeli kertoo pallonmuotoisen kiven ja Seinäjoella olevien siirtolohkareiden synnystä.

Artikkelissa kuvataan Suomen poliittista tilannetta 1920-1930-luvuilla, äärioikeiston nousua ja ilmapiirin kirisitymistä.

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Kirjoittaja kertoo monien eri henkilöiden muistoja Kuorasjärven rannalta. Kuvissa niin jutun kirjoittaja kuin myös muita mökkeilijöitä 1930- ja 1970-luvulla Alavuden Sydänmaalla.

Kansanhuumorin eroavaisuuksista Suomen eri alueilla.

Kirjoittaja pohtii Seinäjoen tangomarkkinoiden uudistumiskykyä ja tapahtuman menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Kuvassa Kuninkaalliset kimpassa tv-ohjelman artisteja vuodelta 2020.

Aiemmin Seinäjoen lyseoseuran Jälkikaikuja-julkaisussa vuonna 2002 julkaistu essee hieman lyhennettynä.

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

Miten Seinäjokea kuvataan Antti Tuurin romaaneissa. Kuvassa Puskantie.

Artikkeli esittelee arkkitehti Matti Visannin suunnittelemia rakennuksia ja muistomerkkejä Seinäjoella ja muualla Etelä-Pohjanmaaalla.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.

Upan suvun ja tilan historiaa ja vaiheita 1500-1700-luivuilta. Seinäjoen Uppa sukuseura on perustettu vuonna 2003.

Jutun kirjoittaja pohtii Seinäjoen nimen alkuperää ja tulee siihen tulokseen, että sen takana on säynäs ja nimi Säynäjoki. Esitellään myös muita teorioita.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja kertoo taustoistaan. Artikkeli on kirjoitettu kokonaan Kouran murteella.

Artikkeli kertoo Joupin koulun historiasta . Joupin koulu aloitti toimintansa August Hakolan talossa 23.8.1920 samassa talossa, jossa Seinäjoen ensimmäinen koulu oli aloittanut toimintansa vuonna 1871.

Kirjoittaja muistelee työtään musiikinopettajana sekä monia yhtyeitä, joissa hän soitti Seinäjoella 1950-1960-luvuilla. Kuvissa Star-Boys-yhtye, Jorma Salon yhtye ja Jorma Salo.

Kirjoittaja muistelee 1960-luvun tangobuumia. Osa yhtyeiden esitetyistä kappaleista on voinut ollut ”piilotangoa” eli pehmennetty jazzilliseksi. Kuvassa Jorma Salon yhtye.

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Juttu kertoo Seinäjoen kesäsiirtolan Kessulan vaiheista ja toiminnasta.

Pakinassa kirjoittaja kertoo muistojaan junamatkustamisesta ja Seinäjoesta.

Artikkelissa pohditaan kuntaliitosten vaikutusta kotiseutuhengen vaalimiseen ja kaupunkikuvan säilyttämiseen.

Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.

Artikkelissa esitellään Seinäjoen kaupunginteatterin johtajien keskeiset työt vuosilta 1965-2015.

Matti Mäkelän päiväkirjamerkintöjä opiskeluvuosilta 1974-1979.

Matti Mäkelän kirjoittama kantaatti Seinäjoen lyseon kunniaksi.

Ilkan entisen toimittajan kokemus Seinäjoelle muuttamisesta.

Murteella kirjoitettu pakina kuoroharrastuksesta.

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Artikkeli jatkosodan syntymisestä ja vuoden 1944 torjuntavoitosta.

Seinäjoen Joulu-lehden 2010 yksitoista tietokilpailukysymystä vastauksineen

Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskusken aluepäällikkö kirjoittaa siirtolaisten kotiseututunteesta ja mahdollisuuksista hyödyntää sitä matkailussa. Kuvassa Markku Mattila.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.