Selaa aineistoja (yhteensä 387)

  • Julkaisija on tarkasti "Lions Club Isojoki"

Artikkelissa kerrotaan Kankaanpään (Huhta-ahon) Yrjöstä, joka asui Isojoella ja kuoli joulukuussa 2000. Yrjö toimi pelimannina.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Eino Harjusta, joka oli ryhmänjohtajana molemmissa sodissa ja kaatui 25.6.1944

Artikkelissa kerrotaan Isojoen vanhempainyhdistyksen monista toimintatavoista ja tapahtumista.

Kirjoittaja kertoo, kuinka he lähtivät Vaasasta sotaa pakoon mummolaan Isojoen Villamolle. Artikkeli kertoo elämästä Villamolla ja sukulaisista.

Artikkeli käsittelee Isojoen urakointi Oy:n perustajan ja vetäjän Kai Jokisen toimintaa.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Lions Ladyjen vuoden naisesta ja tittelin perinteestä. Vuoden naiseksi valittiin Pirjo-Liisa Ketola.

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti latvialaispariskunnasta Linda Abramovasta ja Janis Abramovsista, joiden vauva oli vuoden 2012 ensimmäinen vauva Isojoella.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan Isojoen Lions Ladyjen vuoden naisesta, Anna-Liisa Saaresta

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan Isojoen Kortteenkylässä

Artikkelissa muistellaan sota-ajan jälkeisiä vuosia Isojoella.

Tuuli Talvitie-Kellan kertoo väitöskirjansa aineistosta, joka koskee isojokisia, karijokisia ja kauhajokisia viulunsoittajia. Tutkimuksen aiheena oli Eteläpohjalainen tanssimusiikki ja sen murros.

Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan perheen Virkku hevosesta, joka joutui rintamalla seka talvisodassa että jatkosodassa.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen sotaveteraanien, naisjaoston ja kannattajien virkistyspäivästä Marian luontoaterin tiloissa 15.5.2007

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkosken kyläyhteisön toiminnasta.

Artikkeli kertoo Isojokisen kuoron vuoden tapahtumista. Vuosi 2009 oli kuoron 34. toimintavuosi.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen museosta ja siellä vierailleista Kaisu Ylikoskesta, hänen pojastaan Seposta ja tämän pojista.

Artikkelissa kerrotaan kirjoittaja Maija Pihlajan lapsuudesta ja nuoruudesta Isojoen Kortteenkylässä.

Artikkelissa kerrotaan kansallisen veteraanipäivän juhlasta Isojoella.

Artikkelissa kuudennen A-luokan oppilaat kertovat Isojoen koulukolmion veteraanijuhlasta.

Isojoen koulukolmion oppilaiden (lukuvuosi 2013-2014) pitämä Veteraanipäivän puhe

Artikkeli käsittelee Isojoen sotaveteraanien, Rintamaveteraanien ja Sotainvalidien järjestämää Suupohjan alueen yhteistä kirkkopäivää Isojoella 14.5.2014

Artikkelissa kerrotaan sotaveteraaneille ja sotainvalideille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen järjestetystä päivästä, jossa tutustuttiin kunnan tarjoamiin palveluihin.

Artikkelissa kerrotaan kuvatekstein Isojoen Vesijärven metsästysseuran 60-vuotis juhlista.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisen 5.6.1953 perustetun metsästysseuran historiaa

Artikkelissa kerrotaan Isojen Vesijärven kyläseuran kylätalon kunnostamisesta

Artikkelissa kerrotaan Vesa Rastan virkaanasettajaisista. Päivämäärää ei mainita.

Artikkelissa kerrotaan kuinka Isojoen seutu miehitettiin 21.3.1808 kenraalimajuri Orlov-Denisovin komennuksesssa. Venäläiset ryöstivät taloista mm. kotieläimiä, kärryjä ja ruokaa.

Artikkeli on tehty Esko Hernesharjun viime sodan jälkeen tekemästä haastattelusta vuodelta 1942. Siinä kerrotaan Esko Vrpelaiden kotona olleista venäläisista sotavangeista.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen yrittäjien valitsemasta vuoden yrittäjäpariskunnasta, Markku ja Paulua Kortesniemestä.

Artikkelissa kerrotaan Alpo Peuralahden matkasta Vaasaan halkokuormaa viemään. Matkalla kuorma-auton rengas räjähti ja toinen rengas tyhjeni.

Artikkelissa kerrotaan Isojoelle v. 2014 valmistuneesta vanhusten vuokratalosa.

Artikkelissa muistellaan vanhoja aikoja ja miten asiat silloin sodan jälkeen tehtiin.

Lyhyessä artikkelissa on kolme kuvaa Isojoelta ja kertomus jokeen pudonneesta traktorista

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Vanhankylän nuorisoseuran talon remontoimisesta

Artikkeli kertoo Isojoen Vanhankylän kahdesta yli 100-vuotiaasta talosta: nuorisoseurantalosta ja Niko Talvitien talosta.

Isojoen Vanhankylän Revyyn näytelmiä oli kesällä 2008 yhteensä kuusi, joissa kaikissa oli runsasti yleisöä. Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Revyykesästä.

Artikkeli kertoo Isojoen Vanhankylän näytelmästä, Revyystä. Artikkelin liitteenä on Adeliinankosken valssin nuotti sivulla 65.

Artikkelissa kerrotaan murteella kutomakurssista Isojoen Vanhassakylässä. Teksti on kirjoitettu alunperin vuonna 1956.

Artikkeli käsittelee kahden Isojokisen kylän välistä liikuntahaastetta. Mansikkamäen tien ristykseen pystytettiin postilaatikko ja myöhemmin vanha puhelinkoppi, jonka vihkoon merkittiin liikuntakäynnit kopille. Vanhakylä voitti haasteen.…

Artikkelissa kerrotaan Maija Juhontytär Kaivo-Ojan (os. Järvenpään) elämästä Isojoen Vanhassakylässä.

Artikkelissa kerrotaan Alpertiina Hietasesta (os. Mäenpää) eli Hietasen Alappusta, joka opetti lapsia Isojoen Vanhassakylässä yli 40 vuotta omassa talossaan. Lapsia tuli lukutaidon oppiin kaukaakin ja joskus he jäivät osaksi asumaankin hänen…

Artikkelissa kerrotaan Pentin-Ruusista, Robert Gabrielinpoika Penttilästä, joka kuului samaa tilaa vuodesta 1687 viljelleeseen sukuun.

Artikkeli koostuu Oskari Haaramon muistelmista. Haaramo syntyi v. 1878 Markun ja Saara Haaramon perheeseen. Haaramo toimi opettajana kotikylässään Vanhassakylässä.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan mummolan kellon tarina

Artikkeli kertoo Isojoen vanhan kunnantalon purkamisesta. Vanha kunnantalo myytiin Mika Koivuselle, joka purki talon sopimuksen mukaan. Talon vanhaan kassakaappiin ei löytynyt avainta.

Suupohjan Sanomissa aluperin 6.8.2003 ilmestynyt artikkeli isojokisesta Hannu Väliviidasta, joka voitti sahdinvalmistuksen SM-kultaa.

Kirjoittaja muistelee nuoruuden monenlaisia urheiluharrastuksiaan.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan Isojoen sotilaspoikien ja Pikkulottien tempauspäivästä.

Italialainen 16-vuotias Camilla Bressan asui vaihto-oppilasvuotenaan Isojoella Saaristen perheessä.

Artikkelissa kerrotaan Simunan Alappu -nimisestä naisesta (Albertiina Mäenpää, synt. 17.4.1864 Isojoen Vanhassakylässä).
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2