Lauri Jouppi kuvaa isoisän isän Juho Joupin toimintaa Seinäjoen musiikkielämässä. Hän kertoo myös mm. keisarinna Maria Fedorvan vastaanotosta Seinäjoen asemalla vuonna 1914 sekä Seinäjoella järjesteyistä Laulu- ja Soittojuhlista. Kuvassa Seinäjoen…
Kirjoittaja Kari Wallenius muistelee kouluaikoja ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen heräämistä Seinäjoella sekä kunnallispolitiikkaa Vantaalla, jossa oli mukana myös hänen luokkatoverinsa Erkki Rantala. Kuvassa lyseolaiset Erkki Rantala ja Mikko…
Artikkeli kertoo seinäjokelaisesta taksikuskista ja koomikosta Oiva Järvenpäästä, joka järjesti myös sairaanhoitajien ja taksinkuljettajien välisiä "potkupallo-otteluita", joilla kerättiin rahaa nuorisourheilutoimintaan.
Sananparsia Seinäjoelta, Nurmosta, Ylistarosta ja Peräseinäjoelta. Sanonnat on julkaistu Vaasan Jaakkoon kokoamassa kirjassa Eteläpohjalaisia sananparsia.
Eläkkeellä oleva Etelä-Pohjanmaan TE-keskusksen johtajaa pohtii Etelä-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä esimerkiksi elinkeinoelämän, koulutuksen ja kuntaliitosselvitysten kautta.
Kirjoittaja kertoo Kuulan-Klemetin patsaan suunnittelun aikoihin 1950-luvulla nousseesta keskustelusta, jossa vastustettiin kaksoispatsasta ja sen sijoittamista Seinäjoelle, joka ei ollut kummankaan säveltäjän kotipaikka.
Markus Aaltonen kuvaa vaiheita, joiden jälkeen Seinäjoen kirkon suunnittelijaksi valittiin Alvar Aalto. Hän pohtii etenkin kirkon rakennustoimikunnassa toimineiden Reijo Ala-Kuljun ja Jussi Talan vaikutusta asiaan.
Cambridgen yliopiston arkkitehtuurin apulaisprofessori tutkii artikkelissa Aallon kirkkoarkkitehtuuria ja etenkin Lakeuden ristiä uskonnollisena tilana.
Jutussa kerrotaan pesäpallon ja jalkapallon suhteista 1970-luvulla sekä urheiluaiheisia pakinoita sanomalehti Ilkkaan kirjoittaneesta nimimerkistä Arvi Rinta-Kauppi.
Artikkelissa kuvataan, kuinka Seinäjoen lyseon rehtori Aulis Lietoila hankki koulun entisen oppilaan, viulisti Paavo Pohjolan, esiintymään uuden koulun vihkiäisiin vuonna 1957.
1800-1900-lukujen vaihteessa suuri määrä asevelvollisia Suomesta lähti Amerikkaan välttääkseen kutsun Venäjän armeijaan. Jutussa kuvataan tilannetta Seinäjoen näkökulmasta.
Jutun kirjoittaja pohtii Seinäjoen nimen alkuperää ja tulee siihen tulokseen, että sen takana on säynäs ja nimi Säynäjoki. Esitellään myös muita teorioita.
Jutussa kerrotaan Seinäjoen koulujen perinteestä syödä pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kanssa sekä siitä, mitä tapahtui, kun tämä yhdistelmä kuntaliitoksen myötä tuotiin Nurmon kouluihin.
Pekka Kakkurin koulumuistoja on julkaistu aikaisemmin Koulumuistojen kirjoissa. Näistä kirjoista on aineistoa valikoitu ja lyhennetty tätä juttua varten.
Tekstissä kerrotaan Alvar Aallon suunnitelmasta ruotsalaisen Avestan kaupungin kulttuuri- ja hallintokeskukseksi, joka jäi toteutumatta. Kuvissa luonnoksia Avestan rakennuksiksi sekä valokuva Avestassa olevasta Aallon suunnittelemasta asuintalosta.
Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.
Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,
Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.
Jutussa kerrotaan Aleksei Apostolista, joka tuli Turkin sodan kaartilaisten mukana Suomeen ja josta tuli ammattimuusikko ja Suomen armeijan ensimmäinen ylikapellimestari.
