Henkilötiedot
|
Syntymäaika- ja paikka: 21.3.1924 Lapväärti
Ammatti: Maanviljelijä, muusikko
Perhesuhteet: Naimisissa, 5 lasta, joista pojat Vesa ja Jouko
soittavat.
Oma luonnehdinta sävellettävästä/esitettävästä musiikin
lajista: "Tanssimusiikki ja laulelmat, jossain määrin
myös tilaussävellykset mainos- ym. tarkoituksiin."
Harrastukset: Ulkoilu
|
Opinnot
|
Opinnot/koulutus: "Itseoppinut"
Esikuvat/vaikutteet: "Veljekset Sigur ja Valtter
muodostivat aikoinaan hyvän harmonikkaduon. Åke Knus oli
todella hyvä pianisti ja hanuristi. Kronmanin Thore oli Knusin
ohella uuden jazz-musiikin miehiä. Åke Knusilla oli hyvä
orkesteri Rio Rita, jossa oli mm. kaksi saxofonia."
|
Tuotanto/Esiintymiset
|
Ääniteluettelo (myös omakustanteet):
Levytettyjä sävellyksiä on 11 kappaletta. Seinäjoen polkka,
soittajana Taito Vainio oli ensimmäinen. Henry Theel lauloi
valssin Lakeuden tyttö v. 1964. Kai Lind tangon Merten kukka v.
1966. Inga Sulin foxtrotin Lähden yksin tansseihin v. 1967.
Eugen Malmstenin laulama Riemuhumppa v. 1973.
Merkittävät julkiset esiintymiset/esitykset:
"Niihin aikoihin, kun yhtyeemme "Laulavat
Toloset" oli laajaltikin tunnettu, saimme useana vuonna
tilaisuuden soittaa Yleisradion Sokeainviikon merkeissä."
|
Tunnustukset
|
Kilpailut:
"Tekstinikkari Kauko Varhilan aloitteesta osallistuin
Ilmajoen Musiikkijuhlien järjestämään laulelmakilpailuun.
Menestystä ei kuitenkaan ollut."
|
Musiikkiyhdistysten jäsenyydet ja alan
luottamustoimet
|
Teoston jäsen
|
Muusikon työstä ja muuta omakohtaista
|
Mikä sai ryhtymään muusikoksi?:
"Rakkaus musiikkiin. Isäni soitti viulua ja harmonikkaa.
Hän toi Norjan matkalta 3- rivisen hanurin. Mutta huomattuaan
innostukseni hän teki todella suuren uhrauksen ostamalla
Leander Norrbackalta uuden Kouvolan "kravattimallin"
hanurin."
Ensimmäinen esiintyminen?:
"Koulun kevätjuhlissa lapsena. Tanssimuusikkona
Lapväärtin Maamiesseuralla ollessani 14-vuotias."
Miten sävellät?:
"Säveltäminen tapahtuu niin, että melodia kokonaan tai
osina nousee mieleen. Esim. kotiinpaluu työstä/keikkamatkoilta
on ollut antoisaa aikaa."
|
Ajatuksia kotomaakunnasta
|
Pohjalaisuus nousi jopa kiistakysymykseksi, koska kasvoin
ruotsalaisasutuksen keskellä Lapväärtissä. Isä oli täysin
pohjalainen ja äiti kaksikielinen. Aluksi vaikutteet olivat
ruotsalaisia, sillä mm. Lapväärtin pelimanniyhtyeiden
sävellykset kulkivat duurissa. Myöhemmin ymmärsin, että olen
suomalainen ja pystyin siirtymään molliin. Kyllä minusta tuli
myös seinäjokelainen. Syntyi sitten mm. Lakeuden tyttö,
Seinäjoen polkka, Ilta Törnävän saarella, Joupin jodlaus ja
harmonikkateos Lakeuksien marssi.
|
| |
