Alakylän koulu 100-vuotias

Alakylän koulu oli niin sanottu ylempi kansakoulu. Se aloitti yksityisenä kouluna. Vuonna 1903 se siirtyi kunnalle. Vuonna 1910 valmistui opettaja Lauttajärven suunnittelma koulutalo ja Eero Ojajärven suunnitelma lisärakennus valmistui vuonna 1922. Uusi koulutalo valmistui 1960 luvun lopulla monien vaiheiden jälkeen. Talvisodan aikana koulu oli suljettuna 5.12.1939-14.4.1940. Vuonna 1943 joulukuussa johtokunta anoi vaatturi Matti Etulalle lomaa sodasta vähintään kuukaudeksi, jotta hän voisi ommella vaatteita koulun oppilaille. Talvisin oppilaat käyttivät puukenkiä. Vähävaraisille tarjottiin ruokaa vuodesta 1923 alkaen, jolloin Hanna Tapola keitti koulun saunassa noin 20 oppilasta varten suuhunpantavaa. Vuonna 1943 annettiin laki koulukeittolatoiminnasta. Jo seuraavasta syksystä lähtien kaikki Alakylän koulun oppilaat saivat ilmaisen kouluaterian. Johtokunnan puheenjohtajana kauimmin toimivat Jaakko Mäenpää ja Matti Korpela. Pitkäaikaisin opettaja oli Alli Mansikka-aho, joka oli valmistumisestaan saakka vuodesta 1956 aina vuoteen 1992 koulun opettajana neljää vuotta lukuunottamatta. Ensimmäisenä vuonna ilmoittautui ylempään kansakouluun 51 oppilasta ja lisäksi muutaman viikon pituiseen pienten lasten kouluun 40. Koulussa kannnustettiin alusta lähtien työntekoon. Opettaja J.P. Kaltiala perusti omilla rahoillaan puutarhan antaakseen tämän alan opetusta. Anna Mäenpää puolestaa näytti liikuntatunnilla, miten niittäminen on itseasiassa voimistelua. Johtokuntakin kannusti käytännön töihin, sillä vuonna 1931 annettiin III-IV luokkien oppilaille perunankuokkolomaa peräti 15 työpäivää. Artikkelin yhteydessä kuvat 50-vuotisjuhlista mm. oppislaskuorosta ja 50-vuotisjuhlayleisöstä.

Kansakouluun tultiin 15-vuotiaana

1

12-13