Selaa aineistoja (yhteensä 145)

  • Avainsanat: tehtaat

http://81.209.83.96/repository/2326/1269.JPG
Ilmasta kuvattu Mallaskosken tehtaat ja Kehruu- ja Kutomatehdas Oy. Vasemmassa alalaidassa on yksityisiä asuinrakennuksia talousrakennuksineen ja pihoineen. Kuvan yläreunassa näkyy Seinäjoki. Mustavalkoinen.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3403/2286.JPG
Ryhmäkuvassa on Itikanmäellä olleen verkatehtaan kehruuosaston työntekijöitä 1920-luvulta. Edessä istuu neljä naista, keskellä viisi miestä ja takana seisoo kahdeksan naista. Saima Uitto, Lempi Sund, Jenny Luoma-aho, Aili Puutonen, Martta Harju,…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/1266/239.JPG
Östermyran ruutitehtaan kuivaushuone. Pieni vaalea rakennus, ovi päädyssä. Oven yläpuolella teksti: G.A.W. a.d.1826. Rakentamisvuosi. Huoneen täytyi olla etäällä varsinaisesta tehtaasta räjähdysvaaran vuoksi. Nykyään maakuntamuseon hallinnassa.…

Avainsanat: ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/1267/240.JPG
Östermyran ruutitehtaan kuivaushuone takaapäin kuvattuna Ruutipuistossa. Rakennettu vuonna 1826. Sijoitettu etäälle tehtaasta räjähdysvaaran vuoksi. Nykyään maakuntamuseon hallinnassa. Mustavalkoinen.

Avainsanat: ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3721/2575.JPG
Taustalla on suuri navettarakennus, edessä seisoo paljon ihmisiä. Kuva on otettu vuoden 1905 maatalousnäyttelyistä. 1890-luvulla Henkivakuutusyhtiö Kalevan agronomi Karl Fredrik Edlund rakennutti navetan, mutta siinä ei koskaan ollut karjaa. Vuonna…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/4003/2846.JPG
Suuri, monikerroksinen rakennuskompleksi. vasemmassa päädyssä on metalliset säiliöt. Muu osa rakennuksesta on tiilestä. Ilmajoen Koskenkorvalla olevat alkoholitehtaat. Mustavalkoinen.

Avainsanat: ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/1324/295.JPG
Seinäjoella, Kauppakadulla sijainnut Rantalan lakkitehdas näkyy osittain pyöreän puun takaa. Tehdas perustettiin vuonna 1936. Mustavalkoinen.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/1326/297.JPG
Seinäjoella Vapaudentien varrella sijaitseva rakennus Kyseessä on vuonna 1956 valmistunut Tiklaksen tehdas. Se on vaasalaisen tehtaan sivupiste. Tehtaan lopetettua toimintansa rakennuksessa oli Seinäjoen aikuiskoulutuskeskus ja nyt siinä on…

Avainsanat: ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/1327/298.JPG
Suurikokoinen, T-mallinen rakennus, kaksi- osittain kolmekerroksinen. Pitkä savupiippu. Mustavalkoinen.

Avainsanat: ; ;

http://81.209.83.96/repository/4203/3019.JPG
Kookkaassa huoneessa on kolme pitkää riviä ompelukoneita. Niiden ääressä istuu naisia työn touhussa. Rantalan Lakkitehdas Seinäjoella Kauppakadulla. Mustavalkoinen.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/4206/3022.JPG
Tehdastiloissa seisoo ryhmä ihmisiä. Mallaskosken tehtailla Seinäjoella on vierailemassa opettajia. Ryhmän takana muita päätä pidempänä seisoo tehtaan johtaja Martti Wallenius vaaleassa työtakissaan. Opettajia on kolmetoista henkilöä…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/4251/3067.JPG
Lääketehdas Orion Oy:n kuorma-auton lava on täynnä laatikoiita, jotka on peitetty pressulla. Apteekkari Albin Koposen lääketehdas on muuttanut Seinäjoelle syksyllä 1964. Kuvassa on viimeinen muuttokuorma. Apteekkari Koponen perusti…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/1373/344.JPG
Suurikokoinen, kolmikerroksinen, vaalea rakennus. Mallaskosken tehtaat Seinäjoen rannalla. John Wallenius aloitti vuonna 1922 juomien valmistuksen Seinäjoella. Vuonna 1928 hän osti tontin joen rannasta ja rakensi siihen Mallaskosken tehtaansa. Siellä…

Avainsanat: ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/4888/3668.JPG
Talvinen kuva Seinäjoella toimineesta Pohjanmaan Verkatehtaasta. Se toimi mm. Kalevan navetassa. Se joutui lopettamaan toimintansa pula-ajan melskeissä. Mustavalkoinen, postikortti.

Avainsanat: ; ;

http://81.209.83.96/repository/1943/jarvinen_mosselokaupunki_ennen_velsaa.pdf
Artikkeli kertoo Kurikan historiasta, Mosselokaupungista ja sen asukkaista, rakennuksista ja elinkeinoista.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/258/abraham_myllyniemi.pdf
Artikkeli kertoo eteläpohjalaisesta rautateollisuudesta 1700-1800-luvulla. Artikkelissa kerrotaan myös Abraham Myllyniemen elämänvaiheista.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3124/jarvinen_sahkomoottori.pdf
Artikkeli kertoo Kurikan ensimmäisestä sähkömoottorista, joka hankittiin 1910-luvun lopulla Kurikan Puunjalostustehdas ja Ruumisarkkuliike -nimiselle yhtiölle.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3594/maki_seinajoella_rakennettiin_uppoamaton_linja_auto.pdf
Artikkeli kertoo vuonna 1950 Seinäjokelaisen Penko Oy:n autokoritehtaan uppoamattomaksi valmistetusta postilinja-autosta, jonka suunnittelusta vastasi helsinkiläinen diplomi-insinööri Mauri Kurki-Suonio. Auto oli rakennettu Vaasan saaristossa…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3666/maki_suomalaisen_oljynjalostuksen_historiaa_seinajoella.pdf
Seinäjoen Itikanmäelle perustettiin vuonna 1943 tervaöljytehdas nimeltä Oy Kanter Ab. Tehdas jalosti kannoista saadusta tervasta moottoreiden voiteluöljyä pula-ajan tarpeisiin ja sen toiminnalla olikin sota-aikana suuri kansantaloudellinen merkitys.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3694/maki_tulitikkuetiketitkin_kertovat_kotiseudun_historiaa.pdf
Artikkeli kertoo tulitikkujen ja tulitikkuetikettien historiasta ja keräilystä sekä siitä miten tulitikkuetikettejä on käytetty mainontaan ja tiedottamiseen esim. erilaisten tapahtumien ja politiikankin yhteydessä.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3713/jarvinen_viipurin_makaroonitehdas_kurikassa.pdf
Artikkeli kertoo Viipurista Kurikkaan siirretystä makaronitehtaasta. Sota-aikana tehdas turvasi varsinkin armeijan elintarvikehuoltoa.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3892/jarvinen_paulig.pdf
Artikkeli kertoo suunnitelmista siirtää Paulig Oy:n kahvinjalostamo Helsingistä Kurikkaan talvisotaa pakoon ja myös kahvin merkityksestä rintamajoukoille.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/4184/jarvinen_kruuna.pdf
Artikkeli kertoo Kruunan hirsitalosta, joka rakennettiin Kurikkaan 1800-luvun loppupuolella ja ehti olla monenlaisessa käytössä, mm. tehtaana ja kauppana.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/443/KP_18031968.pdf
Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneesta åkerblomilaisesta lahkoliikkeestä: erään kasvattilapsen kokemuksista Marian palatsissa, liikkeen hajoamisesta Kokkolan seudulla oikeudenkäyntien myötä sekä Maria Åkerblomin Helsingin…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/445/KP_07041968.pdf
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista haastattelujen pohjalta: silminnäkijät tarkentavat Wiirilinnan aiemmissa artikkeleissa kerrottuja pahoinpitely- ja karkumatkatapauksia, ja mukana ollut kertoo vaiheistaan Rengossa.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/4562/hieta_gronvikin_lasitehdas.pdf
Raimo Hieta kirjoittaa artikkelissa Grönvikin lasitehtaasta, jonka Johan Grönerg perusti Mustasaareen 1813 ja joka toimi lähes sadan vuoden ajan.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/5526/jarvinen_kurikkalainen_keksija.pdf
Artikkeli kertoo kurikkalaisesta keksijästä, Sameli Hallaperästä, jonka ideoimat uudistukset miesten paidan kaulukseen johtivat paitatehtaiden perustamiseen. Myöhemmin yritystoiminta laajeni mm. armeijan lumipukujen valmistamiseen.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/560/ruutimakasiini_rosenkampff.pdf
Artikkeli kertoo Carl Rosenkampffista, joka suunnitteli Östermyran ruutimakasiinin 1800-luvulla. Artikkelissa kerrotaan myös ruutimakasiin rakentamisesta.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

kansanperinteen_nauhat_sisalto_CD.pdf
Kansanperinteen äänitteet - cd-levyjen sisällöstä yksityiskohtainen luettelo

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/679/KP_07091970.pdf
Artikkeli kertoo tupakanviljelystä ja tupakkatehtaista Kokkolassa 1700-1800-luvuilla.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/752/KP_20031977.pdf
Artikkeli kertoo Slotte-suvun toiminnasta kaupan ja liike-elämän alalla.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/787/TS-extra_14031981.pdf
Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneen ja Helsinkiin siirtyneen åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista, sen johtohahmosta Maria Åkerblomista sekä liikkeen hajoamisesta. Turun Sanomien toimitus on pyytänyt Wiirilinnalta…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/992/salpietarin_kaytto_ruutiteollisuudessa_hieta.pdf
Artikkelissa kerrotaan salpietarin käytöstä ruutiteollisuudessa ja Östermyran ruutitehtaan valmistumisesta 1800-luvulla.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/995/kuinka_potaskaa_poltettiin_hieta.pdf
Artikkelissa kerrotaan potaskan valmistuksesta 1600-luvulta 1800-luvulle.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Ensimmäiset pohjalaiset asettuivat asumaan Kyrönjoen rannoille. Yleisradion Elävän arkiston ohjelma kertoo Kyrönjoen varren asukkaiden elämästä Etelä-Pohjanmaalla v. 1968.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/5462/4244.jpg
Seinäjoella Kauppakadun ja Vapaudentien risteysalueelta ilmakuva 1950-luvulta. Risteyksen alanurkassa Seinäjoen osuuskaupan talo. Risteyksen toisella puolella Sjöstedtin talo ja sen jälkeen Rantalan lakkitehdas. Niitä vastapäätä on Esson huoltoasema.…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/1571/541.JPG
Kuva on otettu Seinäjoen länsipuolelta. Taustalla on vasemmalta lukien asuinrakennus, Visannin vesitorini sekä tehdarakennus. Etualalla on lumen peitossa oleva pelto. Tälle pellolle rakennetaan Seinäjoen terveyskeskus. Mustavalkoinen, otettu keväällä…

Avainsanat: ; ; ; ;

http://81.209.83.96/repository/3264/2154.JPG
Oy Turvesuo eli Pehkula perustettiin vuonna 1908. Hugo Kaijan omistukseen se siirtyi vuonna 1918 ja hän myi sen vuonna 1944. Myöhemmin yrityksen nimi muuttui Paukaneva Oy:ksi. Kuvassa tehtaan työväkeä. Työnjohtaja Erkki Lehto seisoo takana toinen…

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ;

Perustuu August Wasastjernan kirjoitukseen Etelä-Pohjanmaa-lehdessä 31.1.1945.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Artikkeli on julkaistu myös: Seinäjoen Joulu 1984, s. 48-50

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ;

Artikkeli on laadittu Hannes Gustafssonin muistitietojen mukaan.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Artikkeli sisältää Paavo Korpisen piirrokset: Näkymä Ruutisillalta 1800-luvulla, Prässihuone ja Tulikivimylly.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Artikkeli on laadittu Hannes Gustafssonin muistitietojen pohjalta. Artikkeliin sisältyy Paavo Korpisen piirros (v. 1934) Kuivoosaunasta (ruudinkuivaamosta).

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Esipuheen ja kertomuksen on koonnut Matti Jalonen ja kertomuksen on kirjoittanut Zacharias Topelius.

Avainsanat: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ;

Avainsanat: ; ; ; ; ; ;

Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2