Selaa aineistoja (yhteensä 44919)

Kirjoittaja muistelee sisarensa omistamaa ryijyä, jonka tekijöiksi on merkitty Töysän Mutkankylässä asuneet sisarukset Sirkka-Liisa ja Kaarina Heikkilä. Mahdollisesti he ovat tehneet tekstiilejä Ritva Puotilan liikkeeseen Helsinkiin. Kuva…

Artikkelissa on tarkasteltu joitakin Töysän kunnan kunnallislautakunnan pöytäkirjoja vuodelta 1945. Pöytäkirjamerkinnöissä käsitellään Karjalasta tulleiden siirtolaisten asuttamista kuntaan. Vaikeuksia loi riittävän polttopuumäärän ja asuntojen…

Alkusanat: Se kerran käsin raivattiin sai ojat lapioin myös niin.

Vuoden 2025 Töysä-päivien pääjuhlassa julkistettiin kaksi uutta Töysä-mitalin saajaa: Töysän yrittäjien perustajajäsen ja ent.pj. Tapani Rinne sekä Töysän yrittäjien viimeisenä puheenjohtajana toiminut Matti Leinonen. Töysän ja Alavuden…

Töysä-päivien 2025 pääjuhlassa juhlapuheen piti Oulun yliopiston professori Vesa Kiviniemi (toiminnallisen neurokuvantamisen professori). Artikkelin teksti on muokattu hänen puheensa äänitallennuksesta. Puhe käsitteli puhujan nuoruutta Töysässä,…

Kuvaus kotiseutuviikon pääjuhlapäivästä ja pääjuhlasta, neljän valokuvan kera. Tohnisen äijä 2025 arvonimen sai Tapani Ala-Mutka, juhlapuhujana oli töysäläissyntyinen, Oulun yliopiston professori Vesa Kiviniemi, Töysä-mitalin saivat ansioituneet…

Vuotuisen Töysä-viikon torstaipäivän liikunnallisesta ohjelmasta lyhyt kuvaus ja kaksi kirjoittajan valokuvaa kyykkäkisasta. Eri sarjojen voittajat lueteltu.

Aukeamalla kolme kirjoittajan valokuvaa Isokalliolta, autiotupa, laavu ja luontokirkkoon osallistuneita henkilöitä. Lyhyt kuvaus jumalanpalveluksen ohjelmasta.

Artturi Leinosen murteella kirjoittama muistelma Matti Sippolasta.

Matti Sippolan kuolemaan liittyvä kirjoitus Pyrkijä-lehdessä vuodelta 1908.

Kirjoittaja pohtii nuorisoseuraliikkeen toimintaa ja tilannetta.

Ote Heikki Hemmingin puheesta taidenäyttelynsä avajaisissa Kauhavan Nuorisoseuralla 15.6.2001.

Lyhyt selostus ja valokuvia Kalan torpan juhannusjuhlasta 2021.

Tiede- ja kulttuuriministeri kertoo työstään.

Vuoden 2021 Ruma Vallesmanni -arvonimen saanut kuntayhtymä Kaksineuvoisen tartuntataudeista vastaava lääkäri Heidi Ojala kertoo joulutervehdyksessään koronavuodesta.

Alkusanat: Hän istuu jälleen tutulla paikallansa

Kauhavan helluntaiseurakunnan joulutervehdys

Alkusanat: Ihmisen elämä niin kuin helminauha on

Kauhavan vapaaseurakunnan joulutervehdys

Alkusanat: Jouluaamun kirkkomatka mieleeni nyt tulee.

Kauhavan seurakunnan edustajan joulutervehdys

Kauhavan Joulu 2021 -lehden ns. pääkirjoitus. Kirjoittaja kertoo Kauhavan kirkon palosta vuonna 1921.

Alkusanat: Lapsuuden joulu, tulisit vielä joskus meille

Kirjoittaja kertoo puolessa välissä olevan museomäen kunnostushankkeen edistymisestä.

Kirjoittaja kuvailee Pertti Nousiaisen vuosia Kauhavan seurakunnan nuoriso-ohjaajana vuosina 1960-1968 ja kertoo Sinisen laulukirjan synnystä.

Kirjoittaja kertoo muiston, miten ajoi mopoikäisenä Tunturi-mopedilla Kauhavalta Raumalle ja seuraavana päivänä takaisin.

Kirjoittaja muistelee lapsuutensa sattumuksia Kauhavan Perttulanmäeltä.

Alkusanat: Niin vähästä sen saa joulumielen

Humanitaarista apua Viroon järjestäneet kauhavalaismiehet loivat yhteisyrityksen tarttolaisen liikemiehen Tiit Veeberin kanssa. Artikkeli kertoo Veeberin elämästä.

Lauri Jouppi kuvaa isoisän isän Juho Joupin toimintaa Seinäjoen musiikkielämässä. Hän kertoo myös mm. keisarinna Maria Fedorvan vastaanotosta Seinäjoen asemalla vuonna 1914 sekä Seinäjoella järjesteyistä Laulu- ja Soittojuhlista. Kuvassa Seinäjoen…

Kirjoittaja muistelee Seinäjoen lukion kielten opettajia 1980-luvulta. Kuvassa opettajien ryhmäkuva lukuvuodelta 1987-1988.

Kirjoittaja Kari Wallenius muistelee kouluaikoja ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen heräämistä Seinäjoella sekä kunnallispolitiikkaa Vantaalla, jossa oli mukana myös hänen luokkatoverinsa Erkki Rantala. Kuvassa lyseolaiset Erkki Rantala ja Mikko…

Oiva Järvenpään vuonna 1960 kirjoittama humoristinen matkakuvaus Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajien Jussien matkasta Amerikkaan. Kuvassa Oiva Järvenpää.

Artikkeli kertoo seinäjokelaisesta taksikuskista ja koomikosta Oiva Järvenpäästä, joka järjesti myös sairaanhoitajien ja taksinkuljettajien välisiä "potkupallo-otteluita", joilla kerättiin rahaa nuorisourheilutoimintaan.

Sananparsia Seinäjoelta, Nurmosta, Ylistarosta ja Peräseinäjoelta. Sanonnat on julkaistu Vaasan Jaakkoon kokoamassa kirjassa Eteläpohjalaisia sananparsia.

Eläkkeellä oleva Etelä-Pohjanmaan TE-keskusksen johtajaa pohtii Etelä-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä esimerkiksi elinkeinoelämän, koulutuksen ja kuntaliitosselvitysten kautta.

Seinäjoen kaupungin paikkatietoasiantuntija kertoo, minkälaisia lähteitä ja periaatteita käytetään uusien paikannimien luomisessa.

Kirjoittaja kertoo Kuulan-Klemetin patsaan suunnittelun aikoihin 1950-luvulla nousseesta keskustelusta, jossa vastustettiin kaksoispatsasta ja sen sijoittamista Seinäjoelle, joka ei ollut kummankaan säveltäjän kotipaikka.

Kirjoittaja muistelee vuosina 2005-2021 johtamansa Seinäjoen nimistötoimikunnan toimintaa.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja 1960-luvulta Seinäjoen Joupinkylästä.

Kirjoittajan koulumuistoja Seinäjoen tyttölyseosta ja sen opettajasta Esko Palosta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoella 1950-1970-luvuilla toimineesta Selkämaan pukimosta.

Näyttelijä Eeva Soivion lapsuus- ja nuoruusmuistoja Seinäjoelta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen elokuvateatterien historiasta.

Markus Aaltonen kuvaa vaiheita, joiden jälkeen Seinäjoen kirkon suunnittelijaksi valittiin Alvar Aalto. Hän pohtii etenkin kirkon rakennustoimikunnassa toimineiden Reijo Ala-Kuljun ja Jussi Talan vaikutusta asiaan.

Cambridgen yliopiston arkkitehtuurin apulaisprofessori tutkii artikkelissa Aallon kirkkoarkkitehtuuria ja etenkin Lakeuden ristiä uskonnollisena tilana.