Artikkeli kertoo isojokisesta Marian Luontoateria ravintolasta, joka on mukana Gastro Botnia hankkeessa. Hankkeen tavoite on edistää Merenkurkun alueen perinteistä ruokakulttuuria.
Lauhanvuoren kansallispuiston näköalatorni paloi 2002 syksyllä. Artikkeli kertoo paikalle rakennetusta uudesta tornista, jolla on korkeutta yli 122 metriä.
Lintulaskentaa tehtiin viidentoista vuodan ajan joulupäivinä ja sen reitti oli aina sama. Laskennalla kerättiin tietoa linnuista ja artikkelin mukana on laskennan tulokset.
Talvilinnuston laskenta alkoi Lauhanvuoren perustamisen yhteydessä syksyllä 1981. Laskentakertoja on kertynyt yhteensä 77. Lajeja on havaittu yhteensä 40, joista runsaslukuisin on hömötiainen.
Tekstissä on kaksi valokuvaa ohikulkutien rakennusvaiheesta. Artikkelin jälkeen on vielä kaksi Juhani Mäki-Tepon valokuvaa Seinäjoki - Parkano -rautatien siltatyömaalta otsikolla "Ohikulkutie valmistuu - tietöitä Rahkolan maastossa".
Tekstissä kerrotaan Nurmon hautausmaasta ja hautojen hoidosta. Tekstissä on vuosien 1925-1949 välillä otettu valokuva Maria Kirkkosalosta miehensä haudan äärellä Nurmon hautausmaalla sekä uusi valokuva valurautaisesta hautamuistomerkistä.
Artikkelissa kerrotaan puulajipuiston perustamisesta Isojoelle. Lions Clubin täyttäessa 50 vuotta haluttiin juhlan kunniaksi antaa isojokisille jotain pysyvää. Arboretum valikoitui tällaiseksi.
Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskusken aluepäällikkö kirjoittaa siirtolaisten kotiseututunteesta ja mahdollisuuksista hyödyntää sitä matkailussa. Kuvassa Markku Mattila.
Artikkelissa kerrotaan Isojoen petokannoista menneinä vuosina ja nykypäivänä. Kuuluisin Isojoen pedoista oli vuoden 1967 kuntaan tullut susi, jota metsästettiin kauan ja joka on täytettynä Isojoen kunnantalolla.
Kirjoituksessa kerrotaan Nurmon Prunttikivenmäestä, joka sijaitsee Kotanevan reunalla. Prunttikivi on iso kivi, jossa on ikään kuin porattu syvä kolo. Prunttikivenlakso ja Prunttikivensaari mainitaan jo vuoden 1757 kartassa, josta on kuva myös…
Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitoksen vuoksi uusia teiden nimiä tarvittiin noin 30 tielle Nurmoon. Uusien nimien keksimisessä on käytetty apuna mm. Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen paikannimikokoelmaa. Artikkelissa on lueteltu…
Sointu Mattila muistelee, miten Paukanevalta kerättiin ja kuivattiin turvetta rakennusten eristeiksi. Kirjoituksessa kuvataan tarkasti eri työvaiheet. Mukana on myös vanhoja valokuvia nevalta ja työmaalta.
Nurmossa Veneskosken louhosalueella on uimapaikka hiekkarantoineen, sauna, pukuhuone ja grillikatos. Paikka on ympärivuotisessa käytössä. Artikkelissa on haastateltu saunan lämmityksestä ja valvonnasta vastaavaa Maarit Rintamäkeä. Artikkelissa on…
Kirjoittaja muistelee kahdenkymmenen vuoden takaisia suunnitelmia altaan louhimisesta keskelle tulevaa asuntoaluetta. Artikkelissa on valokuva nykyisestä lammesta.
Artikkelissa kuvataan Haali-talon ja sen ympäristön historiaa. Enenn ensimmäistä maailmansotaa paikalla oli maakunnallinen ravirata ja paviljonki, jossa oli tanssilava ja torni hevosten matkaan lähettämistä varten. Jonkinlainen kenttä rakennettiin…
Artikkelissa kerrotaan reitistä, pauka-sanan etymologiasta ja vuoden 1918 tapahtumista, joissa Paukanevan eteläreunalla ammuttiin punaisia. Mukana on Nurmon työväenyhdistyksen 1.6.1919 antamat tiedot kansalaissodasta ja Paukanevan tapahtumista;…
Kirjoituksessa kerrotaan prosessista Äyräpään taistelun muistomerkin hankkimiseksi. Muistomerkkiä suunniteltiin jo 1970-luvun lopulla, mutta se saatiin viimein vuonna 2000. Artikkelissa on kuva muistomerkin paljastustilaisuudesta.
Artikkelissa pohditaan Paukanevan hyödyntämistä matkailun kannalta ja kerrotaan hieman alueen historiasta. Mukana on kaksi kuvaa pitkospuilta ja Paukanevalta yleensä.
Pekka Marttala on keskustellut nurmolaisen Kaarlo (Kalle) Hanhimäen kanssa kalastuksesta sekä Varpulan ja Hirvijärven altaista. Artikkelissa on kaksi valokuvaa Hanhimäestä, toinen artikkelin kirjoittamisen yhteydessä otettu ja toinen vuodelta 1990.
Töysä-Seuran sivuilla on tietoa seuran toiminnasta. Sivulta löytyy Töysän museon aukioloajat ja ajo-ohje. Töysän museo on Töysä-Seuran ylläpitämä museo, missä esitellään vuosisadan vaihteen ja sota-ajan paikallishistoriaa sekä suutari- ja…
Sivuilla on tietoa eläinpuiston ja museokylän palveluista, näyttelyistä, aukioloajoista ja historiasta. Voi tutustua keskipohjalaisen maalaiskylän elämänmenoon työnäytöstenkin välityksellä, ja lapset voivat helliä alueen eläimistöä. Vanhin…
Sivuilta löytyy tietoa matkailutarjonnasta Kyrönjoen varrella: melonnasta, kulttuurista, kalastuksesta, ruoka- ja majoituspalveluista sekä muista elämyksistä.
Yleisradion Elävän arkiston sivulla ääntelee Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu isokuovi (Numenius arquata). Sivulla on tekstiosio, jossa on tietoa linnusta.
Ensimmäiset pohjalaiset asettuivat asumaan Kyrönjoen rannoille. Yleisradion Elävän arkiston ohjelma kertoo Kyrönjoen varren asukkaiden elämästä Etelä-Pohjanmaalla v. 1968.