Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 106)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Matkailu, luonto ja ympäristö"

Jutussa kuvataan Seinäjoen matkailun kehittämistä 1960-luvulla.

Artikkeli kertoo matkailualueelle suunnitellusta metsämuseosta

Artikkeli kertoo Ähtärin eläinpuiston laajennuksesta ja kehityksestä 1970-luvulla

Kauhavan puukkufestivaalien 2017 Ruma vallesmannin kirjoitus.

Artikkeli kertoo metsäpalosta Ähtärin ja Virtain rajan tuntumassa v.1933

Artikkelissa on piirretty kartta, johon on merkitty numeroin rakennukset ja muistomerkit. Kustakin on lyhyt luonnehdinta. Artikkelissa on myös valokuva Kustaa Pihlajamäen hautamuistomerkin paljastustilaisuudesta.

Joululehden ilmestymisen aikaan otettiin ohitustiestä käyttöön ensimmäinen 15 kilometrin pituinen osuus Rengonharjulta Kuortaneentielle. Artikkelissa on runsaasti kuvia jo valmiista osuudesta sekä rakenteilla olevasta.

Kolmella sivulla on valokuvia Tepontien alikulkutunnelista ja sen työmaasta, Nurmon VPK:sta, rautatietyömaalta ja Karhuvuoren asuntoalueelta.

Valokuva ja lyhyt teksti. Nurmon ja Seinäjoen rajapyykki sijaitsee Nurmon Rajalassa. Rajapyykin asettaminen liittyi Niemistönmaan riidanalaisiin tervametsiin.

Valokuva kuvateksteineen kiertoliittymästä.

Kirjoittaja muistelee Nurmonjoen koskia lapsuutensa ajalta.

Kirjoittaja pohtii mennyttä ja tulevaa säätä.

Asiasanat: sää, sääennusteet

Kahdella aukeamalla neljä karttaa + lehden takakannen kartta kertovat omaa kieltään Nurmon rakentumisesta. Kartat ovat vuosilta 1959, 1965, 1980-luvun puolivälistä ja 1990-luvulta. Ruotsiksi kirjoitettu takakannen kartta on vuodelta 1766.

Asiasanat: kartat, maastokartat, Nurmo

Kirjoituksessa pohditaan hyllykalliolaisuutta ja alueen kehittymistä. Artikkelin valokuvassa on rakennustarkastaja Unto Latvala kuvassa, joka lienee 1970- tai 1980-luvulta.

Kirjoittaja kertaa kuluneen vuoden säätä ja pohtii tulevan joulun säätä.

Asiasanat: sää, sääennusteet

Kirjoittaja muistelee koulupoikana kirjoittamaansa kouluainetta, jonka otsikko on sama kuin tässä kirjoituksessa. Hän muistelee myös 50- ja 60-lukujen Ruuhikoskea.

Asiasanat: muistelmat, Ruuhikoski, Nurmo

Artikkelissa kerrotaan suunnitteluhankkeesta Nurmonjoen tilan kohentamiseksi. Tekstin lisäksi on projektiaikataulu sekä neljä valokuvaa joesta.

Tekstissä kerrotaan lähinnä kirkonsillasta eri vuosikymmeninä. Valokuvassa on teksti: "Neljäs kirkonsilta oli käytössä 50 vuotta vuodesta 1940-1990."

Asiasanat: Nurmo, sillat, tienrakennus

Marian luontoateriat aloitti toimintansa Isojoella 27.5.1993. Artikkeli kertoo yrityksen historiasta.

Artikkeli kertoo isojokisesta Marian Luontoateria ravintolasta, joka on mukana Gastro Botnia hankkeessa. Hankkeen tavoite on edistää Merenkurkun alueen perinteistä ruokakulttuuria.

Isojokiset Raino Harju, Rauno Peltomaa ja Juhani Peurala tekivät moporetken kesällä 1964.

Asiasanat: Isojoki, matkat, mopot, Ahvenanmaa

Väinö Peuralahden kertomus entisajan linnunpyynnistä

Isojoen Peuralanjoen perkaus tehtiin vuosina 1971-1973

Isojoen Peuralankyläläiset matkakuvia Australiasta huhtikuussa 2014.

Artikkeli kertoo Isojoen Laksolammin historiaa. Ennen letolla oli seitsemän latoa, joihin niitettiin järviheinää.

Asiasanat: Isojoki, Laksolammi, suot

Lauhanvuoren kansallispuiston näköalatorni paloi 2002 syksyllä. Artikkeli kertoo paikalle rakennetusta uudesta tornista, jolla on korkeutta yli 122 metriä.

Artikkeli käsittelee meritaimenkantaa, joka Isojoella on yksi harvoista jäljellä olevista kannoista Suomessa.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Konkarin Kasvun Paikka -keskuksesta Siironjoen rannalla.

Artikkeli kertoo vuonna 1995 tapahtuneesta suden hyökkäyksestä lammaskatraaseen Isojoen Möykyssä.

Asiasanat: Isojoki, sudet, lampaat

Lintulaskentaa tehtiin viidentoista vuodan ajan joulupäivinä ja sen reitti oli aina sama. Laskennalla kerättiin tietoa linnuista ja artikkelin mukana on laskennan tulokset.

Artikkelissa kerrotaan presidentti Kekkosen kalastusmatkasta Isojoelle 15.5.1978

Asiasanat: Isojoki, Kekkonen, kalastus

Talvilinnuston laskenta alkoi Lauhanvuoren perustamisen yhteydessä syksyllä 1981. Laskentakertoja on kertynyt yhteensä 77. Lajeja on havaittu yhteensä 40, joista runsaslukuisin on hömötiainen.

Artikkelissa kirjoittaja kertoo au pair vuodestaan USA:ssa

Asiasanat: USA, Au pair

Artikkelissa muistellaan entisajan elämää, varsinkin luonto näkökulmasta

Asiasanat: Isojoki, entisaika, luonto

Matleena Inget kertoo kuukauden oleskelustaan Teksasissa.

Artikkelissa kerrotaan kuvien kera vuoden 2012 suurista tulvista Suupohjan alueella

Asiasanat: tulvat, sateet, Isojoki, Suupohja

Artikkelissa kerrotaan vajaan kolmenkymmenen hengen salaojaporukan matkaa.

Lyhyessä tekstissä on kolme valokuvaa pitkospuista ja niiden korjaamisesta.

Artikkelissa kerrotaan riistaeläimille annettavista suolakivistä ja eläinten tarkkailemisesta riistakameran avulla.

Tekstissä on kaksi valokuvaa ohikulkutien rakennusvaiheesta. Artikkelin jälkeen on vielä kaksi Juhani Mäki-Tepon valokuvaa Seinäjoki - Parkano -rautatien siltatyömaalta otsikolla "Ohikulkutie valmistuu - tietöitä Rahkolan maastossa".

Tekstissä kerrotaan Nurmon hautausmaasta ja hautojen hoidosta. Tekstissä on vuosien 1925-1949 välillä otettu valokuva Maria Kirkkosalosta miehensä haudan äärellä Nurmon hautausmaalla sekä uusi valokuva valurautaisesta hautamuistomerkistä.

Artikkelissa kerrotaan puulajipuiston perustamisesta Isojoelle. Lions Clubin täyttäessa 50 vuotta haluttiin juhlan kunniaksi antaa isojokisille jotain pysyvää. Arboretum valikoitui tällaiseksi.

Artikkelissa kuvataan Isojoella sijaitsevaa Hanhiluomaa ja sen reittiä

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Suojoen kylän uimarannan kunnostuksesta kesällä 2013

Artikkelissa kerrotaan Ylämäänkarjan vasikan syntymästä.

Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskusken aluepäällikkö kirjoittaa siirtolaisten kotiseututunteesta ja mahdollisuuksista hyödyntää sitä matkailussa. Kuvassa Markku Mattila.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen petokannoista menneinä vuosina ja nykypäivänä. Kuuluisin Isojoen pedoista oli vuoden 1967 kuntaan tullut susi, jota metsästettiin kauan ja joka on täytettynä Isojoen kunnantalolla.

Kirjoituksessa kerrotaan Nurmon Prunttikivenmäestä, joka sijaitsee Kotanevan reunalla. Prunttikivi on iso kivi, jossa on ikään kuin porattu syvä kolo. Prunttikivenlakso ja Prunttikivensaari mainitaan jo vuoden 1757 kartassa, josta on kuva myös…

Asiasanat: paikannimet, alueet, Nurmo, kivet

Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitoksen vuoksi uusia teiden nimiä tarvittiin noin 30 tielle Nurmoon. Uusien nimien keksimisessä on käytetty apuna mm. Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen paikannimikokoelmaa. Artikkelissa on lueteltu…