Artikkeli kertoo kokkolalaisen Donnerin suvun jäsenistä ja heidän toiminnastaan merenkulun ja kaupan alalla. Artikkelissa kerrotaan myös Halkokarin kahakasta.
Artikkeli aloittaa sarjan kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Ensimmäisessä osassa on Erikssonin sisarusten elämänvaiheita ja uskonelämää aina vuoden 1725 piispantarkastukseen saakka.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Toinen osa kertoo Erikssonin sisarusten kirkkokurin kohteeksi joutumisesta sekä liikkeen kannattajajoukoista.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Kolmannessa osassa yritetään syntyneestä uskonasioiden näkemyserosta keskustella, mutta päädytään lapsen pakkokasteen myötä Kokkolan käräjille ja maanpakotuomioon.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Neljännessä osassa Erikssonien maastakarkotusmatka Kälviältä Tukholmaan alkaa, Tukholmassa kannattajien joukko kasvaa ja liikkeen edustajat rantautuvat Kööpenhaminaan. Ruotsi-Suomen…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista Tanskassa: uskonkäsitysten eroista tanskalaisten kanssa, saadusta ystäväpiiristä ja kannattajiksi liittyvistä, mutta myös nuivasta suhtautumisesta, minkä vuoksi seurue matkaa laivalla…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista: Jaakko Erikssonin kuolemasta Altonassa Tanskassa, uskoneroista tanskalaisten liikkeiden kanssa sekä Eerik Erikssonin johtajuudesta Hollannissa käydystä mittelöstä. Wiirilinna kertoo myös…
Artikkeli kertoo J.L. Runebergin ja Samuli Paulaharjun kuvaaman Pilven veikon vaiheista Perhossa Suomen sodan aikaan sekä muita tarinoita Suomen sodan ja isonvihan vaiheista Perhossa.
Artikkeli piirtää henkilökuvan liikemies Herman Renlundista, joka kaupan alalla saavutti merkittävän omaisuuden ja muisti synnyinkaupunkiaan testamentissaan taide- ja stipendilahjoituksin.
Artikkeli pohtii elämänmuutoksia. Ensimmäisessä osassa yhteys lapsuudenmaisemaan kuitenkin säilyy. Toisessa osassa yhteiskunnallinen muutos heijastuu maaseudun väestön hyvinvointiin.
Artikkeli kertoo kokkolalaisten asenteiden muutoksesta vanhaa rakennuskulttuuria peruskorjaavaan suuntaan vanhankaupungin taloista annetuin esimerkein.
Artikkeli kertoo Keskipohjanmaa-lehden pitkäaikaisesta toimittajasta Eino Hemmilästä, joka vaikutti yhteiskuntaan myös pakinoillaan ja harrastajakirjoittajien kouluttamisellaan.
Artikkeli kertoo Osuuspankin tontilla sijainneen Boehmin talon arkkitehtuurista ja omistajista 1800-luvulla sekä samalla tontilla 1600- ja 1700-luvuilla sijainneesta Suntin kartanosta omistajineen.
Artikkeli kertoo kokkolalaisen Hongellin merimiesperheen vaiheista: Alma ja Gustav Hongellin kotitaustoista sekä merikapteeni-isän poissaoloista lukuisilla matkoillaan.
Artikkeli kertoo kirjastonhoitaja Annie Hongellin muistelmia lainaten, millaista oli lapsuus ja nuoruus Kokkolassa. Lisäksi Annie Hongellin persoonaa ja elämää muistelevat työtoverit, Alma Hongellin kasvattitytär sekä pietarsaarelainen kirjailija.
Artikkeli sisältää lyhyitä tarinoita otsikolla Lasten iloksi kaupungin 363-vuotisjuhlapäivän alla. Wiirilinna kuvittaa elämää Kokkolassa ennen vanhaan lasten näkökulmasta.
Artikkelissa arvioidaan kulttuurimaiseman suojelun merkitystä yleensä, kerrotaan Boehmin talon vaiheista ja annetaan julki Museoviraston kanta Boehmin talon kunnossapitoon ja suojeluun.
Artikkeli kertoo 1600-luvulla Kokkolaan rakennetun Pedagogion vaiheista koulurakennuksena sekä valtiopäiväaloitteista korkeamman kouluopetuksen saamiseksi Keski-Pohjanmaalle.