Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 70)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Esineet, rakennukset, tekstiilit ja elinkeinot"

Artikkelissa kerrotaan Annika Puro-Ahosta, nuoresta kauhavalaisesta yrittäjästä joka on kiinnostunut koruista ja niiden maahantuonnista. Annikalla on 2 yritystä, toinen Hopea-Puro Oy, tuo koruja euroopasta ja aasiasta sekä toinen yritys, Tehos Oy …

Valokuvia vaatteista eri vuosikymmeniltä.

Härmä häjyylyissä 1vuonna 976 on ollut sotamuistonäyttely, jossa on ollut sodassa itse tehtyjä käsitöitä.

Juttu alkaa kertomuksella, kun Alahärmässä on kaksi Viitalaa, Alaviitala eli Viitala ja Lapuanjokea ylöspäin 10 km sijaitsevasta Viitalasta eli Yliviitalasta. Alaviitalan pihassa oli kaksi rakennusta, toinen käräjätalo ja toinen keskikievari. Jutussa…

Artikkeli kertoo rovasti Theodor von Pfaleri omistamista huonekaluista, jotka lahjoitettiin museolle

Artikkeli kertoo Ähtärin pappilan vaiheista

Asiasanat: Ähtäri, pappilat

Artikkeli kertoo eränkäynnistä Ähtärissä

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon vihkimistilaisuudesta 80 vuotta sitten

Keväällä 2009 julistettiin kilpailu Nurmon ryijyn suunnittelusta. Kilpailuun osallistui kahdeksan ehdotusta, joiden pohjalta toimikunta suunnitteli varsinaisen ryijyn. Ryijyssä näkyvät kantatalojen puumerkeistä vanhimmat, Nurmonjoki ja sanat Nurmo…

Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…

Artikkeli kertoo Kirkon aarteita-näyttelystä

Artikkeli kertoo Gaddin suvun vanhasta raha-arkusta

Asiasanat: Ähtäri, esineet

Artikkeli kertoo Ähtärin kotiseutumuseon vanhimmista esineistä

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kortteenkylästä asuneen Erland Sorvarin vakantekoa.

Ei artikkelia, viisi valokuvaa: Nurkkanäkymä museon suuresta väentuvasta. Nurkkakaappi, ruokapöytä, kehto ja rukki sekä seinustaa kiertävä penkki ovat oleellinen osa väentuvan sisustusta. Näkymä ylistuvan nurkkauksesta. Vanhanajan naisten…

Asiasanat: museot, Nurmo, valokuvat

Artikkelissa valokuva Mäki-Tepon kaksifooninkisesta talosta sekä arkkitehti Pentti Penttilän laatima luonnos tulevasta museon pihapiiristä.

Tekstissä kaksi kuvaa solmioneulasta ja neulan mallina olleesta viikinkiaikaisen soljen neulasta.

Nurmon korun mallina oli rengas, joka löytyi Yli-Kalistajan perunapellosta. Sen käyttötarkoitusta on yritetty selvittää. Se sopisi vyöllisten kannattajaksi. Vyöllisiä naiset kantoivat vyöhön ripustettuina. Vyöllispyörän rei'istä riippui vaskirenkaita…

Artikkelissa kerrotaan kirkottamispallista eli rukousjakkarasta, joka sijaitsee Nurmon kirkon sakastissa. Ennen vanhaan synnyttämisen jälkeen naiset kirkotettiin eli otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja puhdistettiin "saastasta". Jakkaran on…

Vaivaisukoista kertovan alun jälkeen tarkastellaan Nurmon vaivaispoikaa. Väliotsikko on jatkoa artikkelin otsikolle: "...ja Nurmon vaivaispojasta erityisesti." Valokuvassa Väinö Fränti maalaa Nurmon vaivaispoikaa kirkon 200-vuotisjuhlia varten 1979.

Asiasanat: vaivaisukot, Nurmo

Mäki-Tepon päärakennus on vartioinut Nurmonjoen törmää alkuperäisellä paikallaan jo parisataa vuotta (rak. 1796). Talo on muutettu museoksi 1975. Mäki-Teppoa kehitetään kotiseututyön toimintapisteeksi. Artikkelissa on neljä valokuvaa museolta ulkoa…

Artikkeli kertoo kirkkovenematkoista Ähtärissä

Artikkeli kertoo Ähtärin seurakunnan vanhojen esineiden inventoinnista

Artikkeli kertoo Ähtärin seurakunnan vanhoista ruumispaareista

Sivustosta löytyy tietoa mm. Könnin suvun historiasta, kellojen valmistuksesta ja Könnin tilan vaiheista. Sivuston kautta voi käydä rekisteröitymässä suvun jäseneksi. Könnin suvun viralliselta kotisivulta löytyy myös Oltermannitoimikunnan…

Härmä-Seuran kotisivulta löytyy tietoa Alahärmän kotiseutuyhdistyksen toiminnasta. Sivulta löytyy Härmä-Seuran ja härmäläisten sukututkijoiden yhteystiedot. Sivulle on koottu paikallista murresanastoa.

Lapualaisen Hellanmaan kylän historia. Samannimisen painetun teoksen verkkoversio.

Yleisradion Elävän arkiston sivuilla voi katsoa näytteen kurikkalaisista v. 1947 kaksoiskruunuhäistä. Sivulla on myös tietoa kruunuhääperinteestä.

Artikkeli kuvailee Vaasan ensimmäisiä antiikkimessuja 11.-13.9.1981. Lehtileike/VM

Artikkeli käsittelee Vaasan antiikki- ja keräilymessuja 1981. Lehtileike/VM

Artikkeli käsittelee Vaasan antiikkimessuja 1981. Lehtileike/VM

http://81.209.83.96/repository/960/kurikan_tienviitta_jarvinen.pdf
Artikkeli kertoo 1930-luvulla Kurikkaan tehdystä tienviitasta. Yrjö Keski-Kurikan idean pohjalta tienviitan suunnitteli kuvanveistäjä Pauli Aaltonen.

http://81.209.83.96/repository/954/katilan_mumman_kalenterikello_jarvinen.pdf
Artikkeli kertoo Suomen Kansallismuseon kokoelmissa olevasta 7-viisarisesta kaappikellosta, nk. probeerikellosta, jonka Salomon Könni antoi häälahjaksi sisarelleen Sofia Jaakontytär Könnille (Katila).

http://81.209.83.96/repository/92/kirkkolaiva1.pdf
Artikkeli kertoo Peräseinäjoen kirkon kirkkolaivan tekijän selvittämisestä ja hänen elämänvaiheistaan.

http://81.209.83.96/repository/834/KP_23111984.pdf
Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.

http://81.209.83.96/repository/833/Kokkola_15111984.pdf
Artikkeli julkistaa arkkipiispa John Wikströmin kirjeen, jossa hän pahoittelee, että Kokkolassa ei nähdä Ruotsinkielisen Lyseon kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa.

http://81.209.83.96/repository/825/KP_08081982.pdf
Artikkeli käsittelee tervanpolttoa ja myyntiä Kokkolan ympäristössä Keski-Pohjanmaalla. Tervanpoltto oli merkittävä tulonlähde niin alueen talonpojille kuin myös laivanvarustajille ja kauppiaille.

http://81.209.83.96/repository/823/KP_07081982.pdf
Artikkeli kertoo Keski-Pohjanmaan rannikkoseudun laivanrakennuskaudesta: kokkolalaisten laivojen nimet 300 vuoden ajalta ilmentävät omistajiensa pyrkimyksiä.

http://81.209.83.96/repository/818/Kokkola_22121982.pdf
Artikkeli kertoo lyhyesti Villa Palmasta, rakennussuojelulailla suojellusta huvilasta Kokkolassa.

http://81.209.83.96/repository/816/KP_07031982.pdf
Artikkeli esittelee talonpoikaisen koristeveistotaidon näytteinä kaksi, ilmeisesti jopa 1600-luvulta periytyvää, asuinrakennusta Kokkolasta kaupunginkirkon läheltä.

http://81.209.83.96/repository/812/KP_30081981.pdf
Artikkelissa kerrotaan kokkolalaisen lilanvärisen pikkutalon, Riskan kulman, vaiheita. Samalla kuvitetaan pientenlasten koulun syntyä Kokkolaan Hongellien ja Donnerien ansiosta.

http://81.209.83.96/repository/80/sepat_ruukin.pdf
Artikkelissa kerrotaan sepän työn historiasta.

Asiasanat: sepät, työ, historia