Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 631)

  • Porstua-luokka on tarkasti "Historia"

Seinäjoella toimineista sotasairaaloista

Muistoja Seinäjoen kioskeista 1960-70-luvuilla.

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Artikkelissa muistellaan Ähtärin seurakunnan edesmennyttä kirkkoherraa

Artikkeli kertoo Ähtärin seurakunnan pitkäaikaisen työntekijän eläkkeelle lähdästä

Artikkeli kertoo Ähtärin seurakunnan nimikkolähetin Maritta Peltokangaan jäämisestä eläkeelle

Artikkeli kertoo matkailualueelle suunnitellusta metsämuseosta

Artikkeli kertoo eränkäynnistä Ähtärissä

Artikkeli kertoo Ähtärin hautasaarista

Artikkeli kertoo suomen sisällissodan tapahtumista Ähtärissä

Artikkelissa kerrotaan Isokyrön ja Ylistaron rajalla olevasta Leväluhdan lähdepaikasta, josta on löytynyt noin 100 ihmisen jäänteet. Tekstissä nimetään Etelä-Pohjalaisten naisten äitilinjaisia haploryhmiä ja esitellään nurmolaisia naisia, joilla on…

Artikkelissa kirjoittaja Olavi Latikka kertoo muistojaan lapsuudestaan.

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa sijaitsevasta Pelakoolana ja Ahosen kauppana tunnetusta talosta. Talossa piti kauppaa Juho Kaaponpoika Ahonen.

Vapaussodan raskain päivä nurmolaisille oli 7.7.1918. Tällöin kaatuivat nurmolaiset Mikko Honkala, Jaakko Jylhä, Aukusti Kortesmäki, Juho Latikka, Mikko Latikka ja Herman Saari. He kuuluivat 1. jääkäri-rykmentin 2. pataljoonan 1. komppaniaan.…

Artikkelissa kerrotaan Nurmon suojeluskunnan paikallispäällikkö Vilho Kaunismäestä. Kaunismäki vastaanotti Neuvostiliioton valvontakomission upseerin, joka tuli tarkastamaan Nurmon suojeluskuntaa ja kertoi tälle kokemuksistaan sodassa.

Artikkelissa kirjoittaja muistelee vuotta 1940. Talvisota on päättynyt ja Paston kylään Peräseinäjoelle on tullut Karjalan evakoita. Koulussa kirjoittaja ihastuu Räisälän tyttöön Kirsti Henttuseen, joka jatkosodan aikaan Pastoon palatessaan kuolee…

Artikkeli koostuu pöytäkirjasta, joka on tehty Nurmon kappeliseurakunnan kokouksessa 16.1.1868 Petäjämäen talossa. Tuossa kokousessa perustettiin Nurmon kunta. Petäjämäen talosta on artikkelin liitteenä kaksi kuvaa, sekä kuva talon rakentajasta Juho…

Artikkelissa ja vanhoissa lehtileikkeissä kerrotaan nuorisojoukon tekemästä kepposesta.

Tekstissä kerrotaan Nurmon kirkon ullakon ja kellotapulin sekä pappilan hirsiin jätetyistä päivämääristä ja nimikirjoituksista. Mukana on myös kuvia.

Asiasanat: Nurmo, kirkot, 1700-luku

Artikkelissa kerrotaan entisaikojen leikeistä ja harrastuksista kesäaikaan Nurmon Perkiönpäänkylässä.

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa toimineista eri kauppaliikkeistä.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran historiasta. Kotiseututyötä on Nurmossa ollut jo 1940-luvulla ja Nurmoo-seura perustettiin 15.12.1947. Seuran haave omasta museosta toteutui vuonna 1975, jolloin seuralle lahjoitettiin Mäki-Tepon talo. Museon…

Tarinan on muistellut Kustaa Juurakon naapurinpoika Heikki. Kustaa Juurakon hevonen Ruskia pakko-otettiin armeijan käyttöön sota-aikana. Tarinassa kerrotaan Ruskian kotiinpaluusta Juurakonmäkeen Nurmon Ylijoelle neljän vuoden kuluttua.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan suomenhevosen merkityksestä entisajan töissä ja sodassa. Mukana on kaksi kuvaa. Toisessa kuvassa on Rakuuna Veikko Teppo, toisessa kuvassa on käynnissä Nurmon ratsastavan suojeluskunnan harjoitukset.

Artikkeli on tiivistelmä 22.7.2017 pidetystä Nurmoo-seuran 70-vuotisjuhlan juhlapuheesta. Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran perustamisesta, Nurmolaisista sananlaskuista ja Nurmon historiasta ja nykypäivästä kuntaliitoksen jälkeen.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Artikkelissa kuvataan Suomen alkoholiverotusta kautta aikojen sekä nimenomaan verotuksesta saatavien tulojen suuntaamista rautateiden rakentamiseen.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.

Artikkeli kertoo ähtäriläissyntyisestä kirjailijasta

Artikkelissa käydään läpi kiistaa, jota käytiin uuden hiippakunnan piispanistuimen sijaintipaikasta 1950-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon vihkimistilaisuudesta 80 vuotta sitten

Artikkeli kertoo viiden ähtäriläispojan lähdöstä opintielle Vaasan triviaalikouluun 1700-luvulla

Isojoen apteekki vietti 75-vuotisjuhlaansa 1.12.2000. Artikkeli sisältää kuvia sekä historiallista tietoa Isojoen apteekista ja apteekkareista.

Artikkeli kertoo Ähtärin eläinpuiston laajennuksesta ja kehityksestä 1970-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin asemanseudun historiasta

Artikkeli kertoo Kilposen ja Ollikalan talojen historiasta 1580-1830

Muistokirjoitus Ähtäriläisestä Osmo Koskelasta

Tekstissä kerrotaan kun Kauhavan kirkon itäpuolelle on tehty muistolehto, joka on tarkoitettu tuhkattujen vainajien hautaamiseen.

Seinäjoen historian ensimmäisen osan kirjoittamiseen liittyvistä vaiheista sekä Seinäjoen yhteiskoulun rehtorin Heikki Laurinmäen vaiheista.

Kirjoittajan muistoja kesätöistä rakennus- ja tienrakennustöissä. Kuvassa kaupungin miehet rakentavat Kirkkokatua vuonna 1961.

Vaasa-lehden päätoimittajan Ilmari Laukkosen ja Ilkka-lehden päätoimittajan Veikko Pirilän suhteita peilataan Laukkosen Reino Ala-Kuljulle vuonna 1961 lähettämän kirjeen kautta.