Selaa aineistoja (yhteensä 23)

Muistopuhe Isojoen Peuralankylällä asuneelle Marjamäelle (1927-2013)

Muistopuhe Isojoen Peuralankylällä asuneelle Peltomaalle.

Muistopuhe Isojoen Peuralankylällä asuneelle Peltomaalle (1950-2013).

Isojoen Peuralankyläläiset matkakuvia Australiasta huhtikuussa 2014.

Isojoen Peuralanjoen perkaus tehtiin vuosina 1971-1973

Artikkeli koostuu sillan rakennuksesta vastanneen Anselmi Kittilän muisteluista. Silta sijaitsee Isojoella ja kulkee Sarviluoman ylitse. Silta rakennettiin 1974.

Kertomus Isojokisen Antti Peuralan ensimmäisestä autosta

Artikkeli on kuvakopio Kapsäkki lehdestä

Isojokiset Raino Harju, Rauno Peltomaa ja Juhani Peurala tekivät moporetken kesällä 1964.

Artikkeli kertoo Isojoen Laksolammin historiaa. Ennen letolla oli seitsemän latoa, joihin niitettiin järviheinää.

Väinö Peuralahden kertomus entisajan linnunpyynnistä

Artikkelissa kerrotaan Isojokisen Peuralankylän pienviljelijäyhdityksen kesäretkestä Turkuun, jonne lähdettiin 19.8.1957. Matkakohteina oli mm. Kultaranta.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Peuralankylän miesten matkasta sammuttamaan Kodesjärven metsäpaloa 19.7.1969

Kirjoittaja muistelee lapsuudestaan, kun moottorisaha tuli kylään.

Isojokisten serkusten elämänhistoriaa.

Tauno Harju syntyi 20.11.1919 Isojoella. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Isojoen Sarvijärven kävijämäärissä tehtiin ennätys. Kävijöitä oli yli 500 vuoden aikana. Artikkelissa on myös onkikilpailujen tulokset.

Peuralan sillan juhlakahvit juotiin Isojoella Peuralan pihassa.

Australialainen Linda Sivyer vieraili Isojoella neljättä kertaa. sukutapaamisessa oli 32 sukulaista.

Peltomaiden lapsenlapset tapasivat elokuussa Karjaalla.

Adressia kerättiin Veäjän keisarin 1899 antaman manifestin vastustamiseksi. Listassa on Isojoen seudun asukkaiden nimiä.

Luke ja Esa Ronlund vierailivat viikon ajan esivanhempiensa kotiseudulla Isojoella. He ovat Maria Mathilda ja Akseli Pihlajaviidan jälkipolvea.

Museoviraston erikoisasiantuntija Tuula Heikkurinen-Montell kävi Isojoen Peuralankylässä tarkistamassa kiviröykkiöitä. Kiviröykkiöt olivat pronssikaudelta ja osa kohteista löytyy Museoviraton muinaismuistoluettelosta.