Artikkeli pohtii elämänmuutoksia. Ensimmäisessä osassa yhteys lapsuudenmaisemaan kuitenkin säilyy. Toisessa osassa yhteiskunnallinen muutos heijastuu maaseudun väestön hyvinvointiin.
Artikkeli sisältää lyhyitä tarinoita otsikolla Lasten iloksi kaupungin 363-vuotisjuhlapäivän alla. Wiirilinna kuvittaa elämää Kokkolassa ennen vanhaan lasten näkökulmasta.
Heikki Huhtamäki matkusti nuoruudessaan Venäjällä tarkoituksenaan tutustua liike-elämään. Venäjän vallankumous muutti kuitenkin matkasuunnitelmia. Palattuaan Huhtamäki perusti Kokkolaan Huhtamäen Tehtaat Oy:n.
Artikkeli tarjoaa henkilökuvan Vera ja Vladimir Froloffista, tunnetusta kokkolalaisesta taiteilijaperheestä, joka loi uraansa laulun ja teatterin parissa. Wiirilinna kertoo Froloffien viipurilaisvaiheista, Vera Froloffin urasta oopperan sopraano-…
Artikkeli kertoo Kälviän kellotapulin suunnittelijasta, arkkitehti Jacob Rijfistä sekä tapulin rakennus- ja entisöintivaiheista. Mukaan limittyy myös Kälviän vanhan ja uuden kirkon historiaa.
Artikkeli erittelee rannikkoseudun kasvuympäristöjen vaikutusta suurmiestemme J.W. Snellmanin, J.L. Runebergin ja Z. Topeliuksen myöhempään tuotantoon.
Artikkeli kertoo palan kokkolalaisten merikapteenien ja kauppiassukujen henkilöhistoriaa taustanaan häälahjaksi saatu piironki sieltä löytyneen runon kera.
Artikkelissa lainattujen Otto Draken (1841-1911) muistelmien välityksellä syntyy kuva Draken lapsuuden Kokkolasta ja kaupunkilaisista sekä hänen omasta persoonastaan.
Muistelmiensa kolmannessa osassa Drake kertoo työstään Malmin laivanvarustusliikkeessä Pietarsaaressa, vapaa-ajanviettotavoista sekä kuoleman enteistä. Draken perheen lasten myöhemmistä vaiheista kerrotaan vielä artikkelin lopussa.
Artikkeli kertoo 1600-luvulla Kokkolaan rakennetun Pedagogion vaiheista koulurakennuksena sekä valtiopäiväaloitteista korkeamman kouluopetuksen saamiseksi Keski-Pohjanmaalle.
Artikkeli kertoo J.L. Runebergin ja Samuli Paulaharjun kuvaaman Pilven veikon vaiheista Perhossa Suomen sodan aikaan sekä muita tarinoita Suomen sodan ja isonvihan vaiheista Perhossa.
Artikkeli kertoo Kaarlelan pitkäaikaisen kirkkoherran Tor Krookin elämänarvoista sekä hänen työstään elämäkertojen ja tieteellisten julkaisujen kirjoittajana.
Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.
Artikkelissa kerrotaan kokkolalaisen lilanvärisen pikkutalon, Riskan kulman, vaiheita. Samalla kuvitetaan pientenlasten koulun syntyä Kokkolaan Hongellien ja Donnerien ansiosta.
Artikkeli arvioi ensimmäisen suomalaisen naiskirjailijan Theodolinda Hahnssonin tuotantoa hänen romaaniensa Kuuselan kukka ja Huutolaiset avulla. Kuuselan kukan aiheet ovat löydettävissä Kälviän rannikolta.
Artikkeli esittelee talonpoikaisen koristeveistotaidon näytteinä kaksi, ilmeisesti jopa 1600-luvulta periytyvää, asuinrakennusta Kokkolasta kaupunginkirkon läheltä.
Artikkelissa kerrotaan jo keisarivallan aikana näyttelemisen aloittaneesta kokkolalaisesta Sally Kolunsarasta, o.s. Mantereesta, ja samalla saa näkymän suomalaiseen teatterikiertue-elämään.