Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 948)

  • YKL on tarkasti "99.1"

Kauhavan Mieslaulujien musiikkiesitykset

Yhdeksän vuotiaan pojan kuvaus kesästä 1944 kun perheessä oli sotavanki töissä ja perheeseen sijoitettiin vielä karjalan evakot äiti ja tytär.

Martta Katajisto kertoi elämästään radiohaastattelussa 98 vuoden iässä.

Kirjoittaja on muistellut lapsenlapsenlapselleen Ville Hautalalle omaa lapsuutensa joulunviettoa.

Äiti ja lapset hakevat lehmän Alahärmästä Kauhavan Pölkynkylään sota-aikana.

Martta Sanelma Rantalan satavuotisen elämän tapahtumia

Aino Laineen elämän tapahtumisia 103 ajalta.

Kirjoittaja muistelee koulunkäyntinsä aloittamista Kourassa vuonna 1930. Opettaja Matti Keskinen viljeli silloin vielä Kourassa tuntematonta viljaa, vehnää. Artikkelin valokuvassa kirjoittaja paistaa sotaväessä ulkotulella "plättyjä".

Pentti Virrankosken kokoamat kansanlaulut Kauhavalta

Kirjoittaja (nimeä ei ole mainittu) kertoo lapsuudestaan murteella. Tekstissä on kaksi valokuvaa: 1) Perhepotretissa isän ja äidin kanssa esikoispoika Onni, Arvi ja Tyyne. 2) Kuusi nuorta miestä numerolaput hatuissaan - heidät on otettu arvalla…

Asiasanat: muistelmat, lapsuus

Vuosituhannen ensimmäinen nurmolainen syntyi 2.1.2000 klo 00:45. Onnelliset vanhemmat olivat Marja-Liisa ja Timo Laitila Kourasta. Perusturvalautakunta kävi välittämässä kunnan onnittelut pienen muistolahjan muodossa.

Kirjoittaja muistelee vuonna 1936 14-vuotiaana polkupyörällä ja junalla tekemäänsä villavaatetavaran myyntireissua, joka kesti kuukauden päivät.

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Ylihärmän vuoden yrittäjäksi 2015 on valittu Kuljetusliike Rinkineva Oy/Markku Rinkineva

Virosta Tallinnasta lähtöisin oleva Egon Saar valokuvaajana Ylihärmässä

Karjalan kannakselta, Leitimojärven pohjoispuolelta, löydetty
Kalevi Koski siunattiin haudan lepoon

Ylihärmän teollisuuden menstystarina

Vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto Lakeuden Seppä 2009 Riitta Kujanpäälle

Ylihärmän keskikoulun ensimmäisen ikäluokan päästötodistuksen saanut Arvi Kallio muistelee

Kari Saaren kertomus yhteiskouluajasta, opettajista, luokkakavereista, vapaa-ajasta

Lakeuden Seppä, Risto Saalastin veistämä pienoispatsas on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Fysioterapeutista kulta- ja kellokauppiaaksi

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Lakeuden Seppä-patsas jaetaan vuosittain ansioituneelle yrittäjälle

Asiasanat: Rinkineva, Antti

Tapani Tammela muistelee sairaalassakäyntiä Ähtärin vanhaan sairaalaan

Asiasanat: Ähtäri, sairaalat

Kolme lyhyttä artikkelia Isojoella tapahtuneista asioista

Asiasanat: Isojoki, Suojoki

Suupohjan Sanomissa alunperin 1953 ilmestynyt artikkeli kanttori Josef Wictor Mannfolkista, joka työskenteli Isojoella melkein puoli vuosisataa.

Artikkelissa kirjoittaja kertoo elämästään vastavalmistuneena opettajana Isojoella vuosina 1942-1944, jolloin paikkakunnalla ei ollut vielä sähköä.

Artikkelissa kerrotaan Kankaanpään (Huhta-ahon) Yrjöstä, joka asui Isojoella ja kuoli joulukuussa 2000. Yrjö toimi pelimannina.

Lapsuusmuistelma 1950-luvulta perhevalokuvan innoittamana.

Tauno Harju syntyi 20.11.1919 Isojoella. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Kirjoittaja kertoo, kuinka he lähtivät Vaasasta sotaa pakoon mummolaan Isojoen Villamolle. Artikkeli kertoo elämästä Villamolla ja sukulaisista.

Artikkelissa kerrotaan Pentin-Ruusista, Robert Gabrielinpoika Penttilästä, joka kuului samaa tilaa vuodesta 1687 viljelleeseen sukuun.

Artikkeli on muistokirjoitus Ainolle [Salopihlaja]. Aino oli kultaiseniän kerhon aktiiveja Isojoella.

Vuonna 1940 syntynyt kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Isojoen Sorilanmäellä.

Artikkelissa kerrotaan Simunan Alappu -nimisestä naisesta (Albertiina Mäenpää, synt. 17.4.1864 Isojoen Vanhassakylässä).