Selaa aineistoja (yhteensä 654)

  • YKL on tarkasti "92.884"

Juttu on vapaamuotoinen eikä siten varsinainen historiikki.

Prepulassa sijainneen Iskalan pihapiirin esittely, myös piirroksia. Artikkeli s. 11-14.

Historiallisia lähteitä käyttävä kirjoitus henkilöistä kansanlaulun taustalla, s. 30-33.

S. 36-38 alanurmolaisen Kauko Yliselän muistelmaa Lapualta murteella.

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin seurakunnan pitkäaikaisen työntekijän eläkkeelle lähdästä

Artikkeli kertoo eränkäynnistä Ähtärissä

Artikkeli kertoo Myllymäen kauppakylän historiasta

Artikkeli kertoo Ähtärin hautasaarista

Artikkeli kertoo suomen sisällissodan tapahtumista Ähtärissä

Artikkelissa kerrotaan Isokyrön ja Ylistaron rajalla olevasta Leväluhdan lähdepaikasta, josta on löytynyt noin 100 ihmisen jäänteet. Tekstissä nimetään Etelä-Pohjalaisten naisten äitilinjaisia haploryhmiä ja esitellään nurmolaisia naisia, joilla on…

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa sijaitsevasta Pelakoolana ja Ahosen kauppana tunnetusta talosta. Talossa piti kauppaa Juho Kaaponpoika Ahonen.

Vapaussodan raskain päivä nurmolaisille oli 7.7.1918. Tällöin kaatuivat nurmolaiset Mikko Honkala, Jaakko Jylhä, Aukusti Kortesmäki, Juho Latikka, Mikko Latikka ja Herman Saari. He kuuluivat 1. jääkäri-rykmentin 2. pataljoonan 1. komppaniaan.…

Artikkelissa kerrotaan Nurmon suojeluskunnan paikallispäällikkö Vilho Kaunismäestä. Kaunismäki vastaanotti Neuvostiliioton valvontakomission upseerin, joka tuli tarkastamaan Nurmon suojeluskuntaa ja kertoi tälle kokemuksistaan sodassa.

Artikkeli koostuu pöytäkirjasta, joka on tehty Nurmon kappeliseurakunnan kokouksessa 16.1.1868 Petäjämäen talossa. Tuossa kokousessa perustettiin Nurmon kunta. Petäjämäen talosta on artikkelin liitteenä kaksi kuvaa, sekä kuva talon rakentajasta Juho…

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran kökkäporukan tekemistä töistä Nurmon museolla.

Artikkelissa Nurmoo-seura ry:n puheenjohtaja Leena Sjöstedt ja varapuheenjohtaja Antti Ristimäki vastaavat viiteen kysymykseen Nurmoo-seuraa koskien.

Artikkelissa kerrotaan nurmolaisen kotiseutuaktiivin Aila Yli-Hakolan elämästä. Yli-Hakola on ollut Nurmoo-seuran sihteerinä 20 vuotta ja rahastonhoitajana vuodesta 1990 alkaen. Aila Yli-Hakola täytti 75 vuotta 15.12.2017.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran historiasta. Kotiseututyötä on Nurmossa ollut jo 1940-luvulla ja Nurmoo-seura perustettiin 15.12.1947. Seuran haave omasta museosta toteutui vuonna 1975, jolloin seuralle lahjoitettiin Mäki-Tepon talo. Museon…

Artikkeli on tiivistelmä 22.7.2017 pidetystä Nurmoo-seuran 70-vuotisjuhlan juhlapuheesta. Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran perustamisesta, Nurmolaisista sananlaskuista ja Nurmon historiasta ja nykypäivästä kuntaliitoksen jälkeen.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Artikkeli kertoo ähtäriläissyntyisestä kirjailijasta
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2