Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 527)

  • YKL on tarkasti "92.884"

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin seurakunnan pitkäaikaisen työntekijän eläkkeelle lähdästä

Artikkeli kertoo eränkäynnistä Ähtärissä

Artikkeli kertoo Ähtärin hautasaarista

Artikkeli kertoo suomen sisällissodan tapahtumista Ähtärissä

Artikkelissa kerrotaan Isokyrön ja Ylistaron rajalla olevasta Leväluhdan lähdepaikasta, josta on löytynyt noin 100 ihmisen jäänteet. Tekstissä nimetään Etelä-Pohjalaisten naisten äitilinjaisia haploryhmiä ja esitellään nurmolaisia naisia, joilla on…

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa sijaitsevasta Pelakoolana ja Ahosen kauppana tunnetusta talosta. Talossa piti kauppaa Juho Kaaponpoika Ahonen.

Vapaussodan raskain päivä nurmolaisille oli 7.7.1918. Tällöin kaatuivat nurmolaiset Mikko Honkala, Jaakko Jylhä, Aukusti Kortesmäki, Juho Latikka, Mikko Latikka ja Herman Saari. He kuuluivat 1. jääkäri-rykmentin 2. pataljoonan 1. komppaniaan.…

Artikkelissa kerrotaan Nurmon suojeluskunnan paikallispäällikkö Vilho Kaunismäestä. Kaunismäki vastaanotti Neuvostiliioton valvontakomission upseerin, joka tuli tarkastamaan Nurmon suojeluskuntaa ja kertoi tälle kokemuksistaan sodassa.

Artikkeli koostuu pöytäkirjasta, joka on tehty Nurmon kappeliseurakunnan kokouksessa 16.1.1868 Petäjämäen talossa. Tuossa kokousessa perustettiin Nurmon kunta. Petäjämäen talosta on artikkelin liitteenä kaksi kuvaa, sekä kuva talon rakentajasta Juho…

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran kökkäporukan tekemistä töistä Nurmon museolla.

Artikkelissa Nurmoo-seura ry:n puheenjohtaja Leena Sjöstedt ja varapuheenjohtaja Antti Ristimäki vastaavat viiteen kysymykseen Nurmoo-seuraa koskien.

Artikkelissa kerrotaan nurmolaisen kotiseutuaktiivin Aila Yli-Hakolan elämästä. Yli-Hakola on ollut Nurmoo-seuran sihteerinä 20 vuotta ja rahastonhoitajana vuodesta 1990 alkaen. Aila Yli-Hakola täytti 75 vuotta 15.12.2017.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran historiasta. Kotiseututyötä on Nurmossa ollut jo 1940-luvulla ja Nurmoo-seura perustettiin 15.12.1947. Seuran haave omasta museosta toteutui vuonna 1975, jolloin seuralle lahjoitettiin Mäki-Tepon talo. Museon…

Artikkeli on tiivistelmä 22.7.2017 pidetystä Nurmoo-seuran 70-vuotisjuhlan juhlapuheesta. Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran perustamisesta, Nurmolaisista sananlaskuista ja Nurmon historiasta ja nykypäivästä kuntaliitoksen jälkeen.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Artikkeli kertoo ähtäriläissyntyisestä kirjailijasta

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon vihkimistilaisuudesta 80 vuotta sitten

Artikkeli kertoo viiden ähtäriläispojan lähdöstä opintielle Vaasan triviaalikouluun 1700-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin eläinpuiston laajennuksesta ja kehityksestä 1970-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin asemanseudun historiasta

Artikkeli kertoo Kilposen ja Ollikalan talojen historiasta 1580-1830

Seinäjoen historian ensimmäisen osan kirjoittamiseen liittyvistä vaiheista sekä Seinäjoen yhteiskoulun rehtorin Heikki Laurinmäen vaiheista.

Artikkeli kertoo Ähtärissä tapahtuneesta junaonnettomuudesta 1942

Artikkeli kertoo metsäpalosta Ähtärin ja Virtain rajan tuntumassa v.1933

Artikkeli kertoo Tankki Oy:n syntyhistorian

Asiasanat: Ähtäri, historia, yritykset

Artikkeli kertoo Myllymäen kylästä

Artikkeli kertoo päiväkotitoiminnan historiasta Ähtärissä

Asiasanat: Ähtäri, päiväkodit

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon rakennusvaiheista ja ähtäriläisten elämästä kirkon raketamisen aikaan

Artikkeli kertoo Ähtärin itsenäistymisen ajoilta

Kirjoittaja muistelee Nurmon Soininkylässä vuonna 1939 tapahtunutta tulipaloa.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Joululehden takakannessa on vanha ruotsinkielinen Nurmon kartta, jota tässä artikkelissa kuvaillaan. Se on maanmittari Hans Lövendahlin tekemä tiluskartta Nurmonjoen rannoilta ennen isoajakoa.

Kirjoittaja kertoo työstään haastattelijana Lapua-Nurmo -kotiseututeosta varten. Artikkelissa on myös valokuva kirjoittajasta valmiin teoksen äärellä.

Kirjoittaja muistelee koulupoikana kirjoittamaansa kouluainetta, jonka otsikko on sama kuin tässä kirjoituksessa. Hän muistelee myös 50- ja 60-lukujen Ruuhikoskea.

Asiasanat: muistelmat, Ruuhikoski, Nurmo

Artikkeli kertoo vanhasta Ryötön massatehtaasta

Asiasanat: Ähtäri, muistelu, tehtaat, sellu

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä ruotusotilaasta

Artikkeli kertoo Heli Hietaharju-Mölsän varikkolaisesta lapsuudestaa

Asiasanat: Ähtäri, varikot, muistelu

Kurikan Nenättömänkylä on nykyiseltä nimeltään Panttila

Seinäjoen maalaiskunnan historiaa lähinnä kunnanvaltuuston näkökulmasta. Kuvissa Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna, vuoden 1936 kunnanvaltuusto sekä 1930-luvulla kunnantalona toiminut Koskisen talo.