Selaa aineistoja (yhteensä 211)

  • Julkistamisajankohta on tarkasti "2016"

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen asemakaavan syntyhistoriaa. Kuvassa ensimmäisen asemakaavan luojan Jakob Kronlundin henkilöllisyystodistus.

Artikkelissa kuvataan kotiseutulehtien historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Kuvassa artikkelin kirjoittaja Sulevi Riukulehto.

Artikkelissa kerrotaan Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkärin Agnes Sjöbergin elämästä ja urasta. Kuvassa Agnes Sjöberg.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Artikkeli kertoo Seinäjoella sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talon suunnittelusta ja arkkitehtuurista. Kuvat: Suojeluskuntatalon parveke ja sisäkuva portaikosta.

Artikkelissa esitellään Seinäjoen kaupunginteatterin johtajien keskeiset työt vuosilta 1965-2015.

Anna-Leena Toivosen vuonna 1963 kirjoittama kirje omaisilleen. Toivonen on kirjoittanut kirjeen filosofian tohtoriksi tultuaan ja kuvailee siinä lähinnä kunniakseen järjestettyjä juhlia ja saamiaan lahjoja. Tohtorin omaiset halusivat luovuttaa…

Murteella kirjoitettu pakina kuoroharrastuksesta.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen väestönkehitystä ja elinkeinoelämää 1700-luvulta nykypäivään.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen vesijohtoveden vaihtumisesta jokivedestä pohjavedeksi. Kuvissa mm. Kauhajoen Pahalähde sekä Timo Raappana, joka korjauskelkalla maaten korjaa maan alla olla olevia vesiputkia.

Kansanhuumorin eroavaisuuksista Suomen eri alueilla.

Artikkelissa kerrotaan Alkon avaamisesta Seinäjoelle vuonna 1932 ja sen vaikutuksesta kaupungin liike-elämään. Kuvassa jonotetaan Alkon myymälään Kalevankadulle vuonna 1953.

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Avainsanat:

Markus Aaltosen kirjoittama vastaus Bährin sukuseuralle kysymykseen, joka koski Bährinkadun nimen alkuperää.

Pakinassa kirjoittaja kertoo muistojaan junamatkustamisesta ja Seinäjoesta.

Seinäjoella on järjestetty yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat vuosina 1952, 1975 ja 1999. Seuraavan kerran kisat pidetään Seinäjoella vuonna 2017.

Matti Mäkelän päiväkirjamerkintöjä opiskeluvuosilta 1974-1979.

Seinäjoen keskustan rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kirjoittaja puolustaa matalaa rakennuskantaa.

Alvariana ry:n (Etelä-Pohjanmaan Alvar Aalto seuran) toiminnan ja periaatteiden esittelyä.

ETelä-Pohjanmaan Naisklubin syntyhistoriaa ja toimintaa.

Seinäjoen lyseoseuran toiminnan kuvausta.

Seinäjoki-seuran toiminnan kuvausta.

Suomalaisen tangon Satumaa ry:n toiminnan esittelyä.

Päätoimittajan tervehdys joululehdessä.

Seinäjoen kaupunginjohtajan tervehdys Nurmon joululehdessä

Nurmossa sijainnut Ala-Penttilän eli Ihamäen talo on purettu ja siirretty Helsingin Meilahden huvila-alueelle Ronald McDonaldin lastentalosäätiön rakennuskantaan. Artikkelissa on runsaasti valokuvia rakennuksesta sekä alkuperäisessä asussaan että…

Kirjoittaja muistelee kesän 2016 käyntiä syntymäpaikoillaan Nurmon museon eli Mäki-Tepon maisemissa. Samalla hän muistelee lapsuuttaan ja kertoo Amerikan-sukulaisistaan.

Aukeamalla on lyhyt teksti Kuusenlahden vanhainkodista sekä vanhoja ja uusia valokuvia kunnalliskodin asukkaista, puoliksi puretusta puutalosta sekä nykyisestä Teponkartanon palvelukeskuksen uudisrakennuksesta.

Vuosi 1956 oli Nurmon Jymyn pesäpallolle menestyksekäs. Jymy saavutti ensimmäisen pesäpallon SM-mitalinsa. Yksittäisiä pelaajia pelasi Itä-Länsi -ottelussa ja Suomen suurkisoissa voittaneessa Etelä-Pohjanmaan joukkueessa. Samana vuonna nuorten…

Sivulla on kaksi valokuvaa ja niiden kuvatekstit; toinen käsittelee muinaiskirkon pienoismallia ja toinen Ylijoen koululta museolle tuotuja kolehtihaaveja.

Alkusanat: Mitä matkallani nään, / kotikonnuilla suurta näytelmää.

Alkusanat: Aiheen otsikko mieltä koskettaa, / vaiheet ajan aalloissa.

Alkusanat: Kuusen oksilla tähdet kilpaa vilkkuen.

Alkusanat: Pois kulkee joulut, / vain muistot jää.

17.9.2016 pidettiin Nurmossa "Moomma Nurmoos" -päivä, jonka tapahtumissa olivat mukana MLL:n Nurmon yhdistys, VPK, kirjasto, Nurmon kappeliseurakunta, Nurmon nuorisotila Kenu, SSU ja Nurmoo-Seura.

Nurmolainen Eino Mäki (1904-1941) kuvasi lyhyen elämänsä aikana tuhansia valokuvia etenkin Nurmon Kourasta. Mäen kuoleman jälkeen hänen kameransa lasilevyineen päätyi Paavo Lahtisen käyttöön. Hän pelasti lasilevyistä tärkeimpiä ja teetti kuvia.…

Sivulla on valokuva Mäki-Tepon talon katonpurkutalkoista ja siihen osallistuneista ihmisistä. Talo oli lahjoitettu Nurmoo-Seuralle museon perustamista varten. Artikkelissa kerrotaan, että kuvan oli joku laittanut Facebookin "Nurmoon vanhat valokuvat"…

Kirjoittaja kertoo kesätyöstään Nurmon museon oppaana.

Ilmoituksessa on tuotteiden valokuvien lisäksi kerrottu tuotteiden suunnittelusta ja historiasta. Esittelyssä ovat muinaisesineen mallin mukaan suunniteltu solmionpidike ja kassi, jossa Nurmon aseman kuva.

Aukeamalla on neljä valokuvaa kuvateksteineen sekä lyhyt kuvaus Aila Yli-Hakolan Suomen Sukututkimusseuralta saamasta kunniamaininnasta. Muut valokuvat: puurojuhlassa muistettuja Nurmoo-Seuran aktiiveja, kevätkokouksessa viireillä muistetut pyöreitä…

Aukeamalla on neljä valokuvaa kuvateksteineen: nurmolaisia ja Äyräpään pitäjäseuran edustajia, Äyräpään pitäjäseuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kukkalaitetta laskemassa, kesäartistit Leija Lautamaja ja Ulla-Sisko Jauhiainen esiintymässä ja…

Nurmoo-Seuran näytelmäpiiri valmisti keväällä 2016 pienoiskuvaelman, jonka tapahtumat ammennettiin sadan vuoden takaisesta nurmolaisesta elämänmenosta. Kahdella aukeamalla on kuvia näytelmästä kuvateksteineen.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2