Selaa aineistoja (yhteensä 317)

Artikkelissa kerrotaan Iisakki Herralan nuorimman lastenlapsen Eeva Syväojan elämästä.

Muistoartikkelissa kerrotaan Airi Pihlajan elämästä. Pihlaja kuoli kesäkuussa 2008.

Artikkelissa kerrotaan murteella kutomakurssista Isojoen Vanhassakylässä. Teksti on kirjoitettu alunperin vuonna 1956.

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti 4.9.2010 pidetystä Anssin syyssoitosta Isojoella, Lauhansarven paviljongissa.

Kirjoittaja muistelee Isojoen Sarviluomalla elellyttä Anna Kaisa Harjua, kirkkoreissua, rippivaatteiden ostoa Talvisodan jälkeen ja Setä Brunoa.

Artikkelissa kuvataan Isojen vanhaa kirkkomaata Luukkaantien päässä.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen vanhan kirkon historiaa. Rukoushuone valmistui vuonna 1710 ja sitä kutsuttiin Luukkaan kirkoksi.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen sotaveteraanien ja naisjaoston 45- vuotisjulhasta 7.2.2010

Artikkelissa kuvataan millaista entisaikaan oli lampaiden ja lehmien laidunnus ja miten tehdään puisia pinta-aitoja.

Artikkelissa kuvataan millaista entisaikaan oli lampaiden ja lehmien laidunnus ja miten tehdään puisia pinta-aitoja.

Muistoartikkelissa kerrotaan Isojokisen 23.6.2010 kuolleen Esko Hernesharjun elämästä ja työstä kotiseudun hyväksi.

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti kolmeasta rukiinleikkuukisasta elokuussa 2010 Kauhajoelle, Isojoella ja Kankaanpäässä.

Artikkelissa kerrotaan Isojoella syntyneen Merja (os. Leivo) ja Phil Shroutin polkypyörämatkasta.

Artikkelissa kerrotaan Isojoella tunnetusta Pihlajanpuolen lenkistä. Kyseessä on lenkkitapahtuma, joka järjestettiin 2.7.2010

Artikkelissa kerrotaan synnyinseudulleen Isojoen Polvenkylään palanneesta Asko Haanpäästä.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kodesjärven Toukolan kylätalon rakentamisesta.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Iivarinkylän urheilutoiminnasta.

Seinäjoen apulaiskaupunginjohtajan (ent. Nurmon kunnanjohtaja) tervehdys joululehdessä.

Nurmoo-Seuran puheenjohtajan tervehdys. Kirjoituksessa muistellaan vuoden aikaisia tapahtumia.

Nimiluettelo (96 nimeä).

Artikkelissa kerrotaan Äyräpään taistelun muistojuhlasta. Tekstin lisäksi on kolme valokuvaa (sekä juhlasta että retkeltä Äyräpäähän).

Kirjoittaja pohtii murrepakinassaan vanhuutta.

Valokuvassa pienoismalli ja sen tekijät: Eero Martikkala, Mauno Vehkaoja, Hannes Yli-Soini, Tauno Martikkala, Matti Viitala, Ahti Luukko, Liisa Mursula (työn ohjaaja), Aate Soini, Toivo Hietala ja Pentti Knuuttila. Itse artikkelissa kerrotaan…

Edward A. Koski tyttärineen vieraili Nurmon museolla Alpo Jyläskosken kanssa museon ollessa remontissa. He löysivät mielenkiintoisen sineen, vuodelta 1767 olevan harpin Ala-Kortesniemen puumerkillä (lahj. Matias Luukko). Tekstissä on selvitetty…

Vesa Santavuori kävi tutustumassa "Nurmo - eteläpohjalaisen ratsuväen kehto" -näyttelyyn. Näyttelyssä Nurmon museolla oli esillä suojeluskunnan aluepäällikkö Martti Santavuoren (Vesa Santavuoren isä) koko kirjallinen tuotanto. Seinällä oli myös…

Nurmon itsenäisyyspäivän juhlassa vuonna 2008 luovutettiin Nurmon nuori -tunnustuspalkinto Maaria Kuoppalalle. Kuvan ja kuvatekstin oli tarkoitus olla Nurmon joulussa 2009, mutta jäi epähuomiossa pois.

Nurmon kunnan viimeisessä itsenäisyyspäiväjuhlassa 2008 kulttuurikellon sai kulttuurisihteeri Aila Taivalmäki. Kuva ja kuvateksti.

Ahti Eerola ja Matti K. Jaskari luovuttivat "Nurmon Eskadroonan vastaisku Äyräpäässä" -kirjan 2. painoksen ensimmäisen kappaleen Lauri Holmalle. Hän oli viimeinen elossa oleva Nurmon Äyräpään veteraani.

Lyhyt kirjoitus kuvan kera itsenäisyyspäivän juhlasta Nurmossa.

Vuoden kulttuurikellon sai Reijo Leppilahti.

Lakeuden Elämysliikunta ry toteuttaa, suunnittelee ja toimeenpanee elämysliikuntatapahtumia. Toimintaidea on syntynyt monien elämysliikuntahankkeiden kautta. Yhdistyksen toiminta-alueena on Seinäjoen seutu, Nurmo, Ylistaro ja Ilmajoki.

Artikkeli Töysässä opettajana toimineen Einari Vuorelan elämästä.

Artikkeli missä kerrotaan Nestori Hautalan vaikutuksesta Töysän alueella ja hänen perheestään. Viimeisellä sivulla on Hautalan Pentin kokemus isoisänsä Nestorin nuukuudesta.

Eino Kukkolan elämää ja uraa käsittelevä artikkeli.

Osa Verner Vanhamäen kertomuksista isänsä Nikodemuksen lapsuudesta.

Töysä - Ähtäri tien (nyk. VT18) varrella sijainneen kaupparakennuksen historiaa ja monet sen omistaneet kauppiaat.
(toim.huom. artikkeli julkaistu täydennetyillä tiedoilla myöhemmin, Hakojärven Joulu-lehden nrossa 39 / 2021)

Muistokirjoitus entiselle Töysän kunnanjohtajalle Arto Lamminmäelle.

Artikkeli jossa lyhyesti kerrotaan miten lampaanvahkoista ennen vanhaan tehtiin vällyjä.

Makasiinin historiaa ja siihen liittyneitä tärkeitä liittyviä asioita läpikäydään.

Kerrotaan Alfred Leskisen urasta erilaisissa tehtävissä ja miten hän vaikutti Töysän nuorisoseuraan.