Selaa aineistoja (yhteensä 297)

  • Julkistamisajankohta on tarkasti "2009"

Kirjoituksessa muistellaan 125 vuotta täyttäneen Valkiavuoren koulun (ent. Nurmon kirkonkylän koulu) vaiheita ja merkittäviä opettajia Matti Pelttaria, Matti Luukkoa, Arvo Mannilaa, Kustaa Raskua ja Lempi Yli-Jaskaria.

Perhepäivähoitaja Anneli Hautamaa jäi syksyllä 2009 eläkkeelle.

Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä 6.-9.8.2009 pidettiin Kotiseutuliiton vuosikokous, jossa luovutettiin kotiseututyön korkeimmat ansiomitalit 13 henkilölle. Yksi ansiomitalien saajista oli Nurmoo-Seuran pitkäaikainen…

Ahti Mikael Luukko (1917-2009) oli nurmolainen maanviljelijä, palopäällikkö ja vesilaitoksen toimitusjohtaja. Hän oli mm. perustamassa Nurmon vapaapalokuntaa ja Nurmon Vesilaitosta. Hänellä oli monia luottamustehtäviä, mm. Vaasan läänin…

Nurmon kotiseutupäivää vietettiin Nurmon museolla 12.7.2009. Aiheena oli heinän teko ja muut kesään kuuluvat työt.

Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitoksen vuoksi uusia teiden nimiä tarvittiin noin 30 tielle Nurmoon. Uusien nimien keksimisessä on käytetty apuna mm. Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen paikannimikokoelmaa. Artikkelissa on lueteltu…

Nurmon museolta puuttuu rakennuksia, joita luontaistaloudessa on tarvittu, eikä enää ole mahdollisuutta saada kaikkia. Sen vuoksi museolle on teetetty pienoismalli nurmolaisesta pihapiiristä 1800-luvun puolivälistä. Mallina on ollut Hako-Kalistaja…

Nurmossa tehtiin 28.6.2009 vanhan kirkkoreitin vaellus, joka kulki entistä kirkkoreittiä Ämmälänkylästä kirkolle. Ämmälänkylän reittiin ovat yhtyneet Ylijoen, Kouran ja Viitalan kylien reitit.

Kirjoittaja kertoo omista kokemuksistaan.

Kirjoittaja muistelee ja kuvailee matonkutomisen eri vaiheita.

Viime sotien aikana työskenteli nurmolaisilla maatiloilla noin sata neuvostovankia. Heitä suojasi kansainvälinen sopimus, jossa säädetään vankien kohtelu ja suoja. Nurmolaisilla maatiloilla heidän kohtelunsa oli kuitenkin niin hyväsydämistä, että…

Nurmoo-Seura järjesti 18.-20.7.2009 tutustumismatkan talvisodan kohtalonpäivän 5.3.1940 vastaiskupaikkaan Äyräpäähän sekä erinäisiin jatkosodan Viipurin seudun sotahistoriallisiin kohteisiin.

Sotahistoriallista aikakauskirjaa julkaisee Suomen sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo. Se on vuosittain ilmestyvä tutkimusartikkeleita sisältävä julkaisu. Vuoden 2009 kirjassa on yhtenä kirjoituksena Eeva Tammi: Äyräpää 5.3.-40 - vastaisku…

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Lions Ladyjen vuoden naisesta ja tittelin perinteestä. Vuoden naiseksi valittiin Pirjo-Liisa Ketola.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkosken kyläyhteisön toiminnasta.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen urheilijoiden toiminnasta, Pönkästä (ryhmä isojokisia henkilöitä, jotka ovat valmiita tarjoamaan apua kaikenlaisessa urheilutoiminnassa) ja Lauhan hiihdosta.

Artikkeli käsittelee Arktos Group Ltd Oy:n pienelementtitehtaan toimintaa Isojoella.

Artikkelissa kuvataan kanttorin elämää. Heinilä toimi kanttorina Isojoella ennen vuotta 1942.

Artikkeli on käsinkirjoitettu ja sisältää kertomuksen kirjoittajan mummosta Elina Sorvarista (1854-1942)

Artikkelissa kerrotaan Lauhanvuoden kansallispuiston alueen historiasta ennenkuin alueesta tuli suojeltu. Artikkeli sisältää kauppakirjan.

Artikkelissa kerrotaan Lauhan Speleistä pääosin kuvin.

Artikkeli kertoo Isojokisen kuoron vuoden tapahtumista. Vuosi 2009 oli kuoron 34. toimintavuosi.

Artikkeli kertoo isojokisen kiinteistön 50-vuotisen historian.

Artikkeli kertoo Isojoen 2009 markkinoista. Suurin osa jutusta on kerrottu kuvin.

Artikkelissa kerrotaan Isojoelle vuonna 1905 kirkkoherraksi tulleen Yrjö Alasen elämänvaiheista.

Artikkeli kertoo vuonna 1971 perustetun Isojoen pelimannien historiasta.

Artikkelissa kerrotaan kansallisen veteraanipäivän juhlasta Isojoella.

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Lauhanmaan kyläseurasta.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisen puhallinmusiikin historiasta Kodesjärvellä.

Artikkelissa kerrotaan kuinka Isojoen seutu miehitettiin 21.3.1808 kenraalimajuri Orlov-Denisovin komennuksesssa. Venäläiset ryöstivät taloista mm. kotieläimiä, kärryjä ja ruokaa.

Artikkelissa kerrotaan Lauhantuotanto Oy:n taipaleesta vuodesta 1999 alkaen, jolloin Teppo Toivanen aloitti Lauhansarven luontomatkailukeskuksen toiminnan.

Artikkelissa kuvataan, kuinka Isojoen koulun kohdalta alkava latupohja sai uuden katteen Isojoen Sahan lahjoittamasta puru- ja kuorikejätteestä talkoovoimin levitettynä.

Artikkelissa kerrotaan harmonikansoiton historiasta Isojoella

Kirjoittaja muistelee vanhoja aikoja 50-luvulta Isojoen Peuralankylästä. Artikkelissa on kolme pientä tarinaa: Kalastusta silmäkkeissä, Riukukelkka ja Pärekattotalkoissa.

Artikkeli kertoo perinneyhdistys Kuurnasta. Yhdistyksen Sahtiopisto sijaitsee Isojoen Lauhansarven luontomatkailukeskuksen yhteydessä.

Artikkeli listaa seuraennätykset miesten ja naisten sarjoissa.

Artikkelissa kerrotaan keihäänheittäjä Pauli Nevalan elämästä ja kilpailuista.

Artikkelissa kerrotaan kahdenkymmen salaojaurakoitsijan ja salaojateknikon matkasta Kiinaan huhtikuussa 2009.

Artikkelissa kerrotaan Tauno Harjun työmatkoista Lähteenkorvan sahalle Simpson merkkisellä mopolla.

Vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto Lakeuden Seppä 2009 Riitta Kujanpäälle

Veteraanikuoroissa laulavat sodan käyneet suomalaiset miehet ja sotaveteraanien eläkeikään ehtineet pojat

Ylihärmän teollisuuden menstystarina

Murrepakina sota-ajalta

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispyöräily

Reserviläisten toiminta Ylihärmässä aktiivista.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2