Selaa aineistoja (yhteensä 276)

Artikkeli kertoo taidemaalari Edward Eetu Iston kuuluisan Hyökkäys-taulun synnystä, sekä siitä kuinka maalauksesta tuli sortokauden symboli.

Nurmon kansakoulun opettaja Pelttarin leski, opettajatar Hulda Pelttari, rakennutti itselleen talon koulun ulkorakennusten takana olevaan metsikköön. Vuonna 1920 hän myi talon Nurmon kunnalle, ja kunnanlääkäri asettui sinne asumaan jo samana vuonna.…

Nurmon museon hankkima pienoismalli esittää Nurmoa nykyisen kirkon valmistumisen aikoihin vuonna 1779. Artikkelissa kerrotaan hieman elämästä Nurmossa tuohon aikaan.

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja erityisesti lapsuutensa hevosta.

Artikkelissa mainitaan Nurmon kunnanvaakuna, jonka Nurmon kunnanvaltuusto on päättänyt säilyttää kotiseutuvaakunana. Pääasia artikkelissa on Nurmoo-Seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2009.

Artikkelissa kerrotaan kuvaelmasta, joka esitettiin Nurmon museolla 17.7.2008. Kuvaelma kertoo vuodesta 1868, jolloin Nurmon kunta perustettiin. Artikkelissa kerrotaan tuon ajan Nurmosta. Tekstin lisäksi on kaksi valokuvaa esitetystä kuvaelmasta.

Kirjoittaja muistelee muuttoaan Helsingistä Nurmoon vuonna 1950 ja ensimmäisiä Nurmon-vuosiaan.

Suomen vanhimman hylkeen luut löytyivät Nurmosta, Kimpimäen maalta talvella 1935. Luut toimitti Rauman seminaarille seminaarilainen Sakari Jaskari. Kyseessä on lähes kokonainen luuranko. Sitä säilytetään Helsingissä Luonnontieteellisen keskusmuseon…

Artikkelissa kerrotaan keihäänheittäjä Tero Pitkämäen valmistautumisesta Pekingin olympialaisiin 2008.

Kirjoituksessa kerrotaan numeroiduin kohdin seuran tavoitteista harjoitusten, kilpaurheilun, kilpailujen järjestämisen, taloudellisen toiminnan ja seuratoiminnan kehittämisen osalta.

Nurmolainen herastuomari Sulo Alanen oli koko Etelä-Pohjanmaan nuorten henkinen johtaja toimiessaan E-P:n nuorisoseuran puheenjohtajana.

Lyhyessä kirjoituksessa muistellaan syksyistä retkeä Härmän Kuntokeskukseen.

Artikkelissa haastatellaan Anne-Mari Maunumaata, joka on Rakentaen ja rukoillen -kirjan toimittaja. Hän kertoo kirjan toimitustyöstä.

Valokuva ja lyhyt kuvateksti kertovat Keski-Nurmontien kevyen liikenteen väylän alta poistetusta saunasta, jota käytettiin 1950-luvulla painijoiden saunana ja peseytymistilana.

Nurmon koru julkistettiin Nurmoo-Seuran 60-vuotisjuhlassa joulukuussa 2007. Mallina on ollut Yli-Kalistajan maalta löytynyt ajoittamaton pronssirengas. Korun on suunnitellut Anna-Leena Haaramäki. Lyhyen jutun lisäksi sivulla on valokuva korusta.

Kirjoittajan kotoa löytyi 1970-luvulla vintin sahajauhoista vuonna 1845 painettu puukantinen raamattu. Hän on selvittänyt, kenelle raamattu on aikoinaan kuulunut. Artikkelissa selvitetään samalla kirjoittajan sukua.

Artikkelissa kerrataan Nurmon museon vaiheita lyhyesti ja kerrotaan museon toiminnasta. Artikkelissa on neljä valokuvaa: museo ulkoa, Juhani Kujala ja Matti K. Jaskari ottavat vastaan lahjoituksena valokuva-albumin, Lalli Partinen ja Kaisu Mahlamäki…

Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kouran Louhen urheiluseurassa.

Artikkelissa kerrotaan Armas Luukon kirjoittaman kirjan Tutkijan taipaleelta julkistamisesta postuumisti. Julkistamistilaisuus tapahtui Armas Luukon kotitalossa Helsingissä .

Otteita Risto Pylkkösen (1911-2004) kirjoittamista muistelmista. Pylkkönen syntyi Helsingissä, mutta muutti isänsä kuoleman jälkeen lapsena kasvatiksi Nurmon Ylijoelle Jaakko ja Liisa Koiviston luo.

Sotaorpo -kirjaan on haastateltu 87 nurmolaista sotaorpoa. Haastattelujen lisäksi mukana on muistokirjoituksia, runoja ja hautausilmoituksia. Kirjan tiedot ovat koonneet Kaisu Mahlamäki ja Salme Keski-Jaskari.

Karjalan kunnailta evakkoon lähtenyt Impi Kuokkanen on muistellut elämäänsä rajan takana ja muistelmat on tallentanut nauhalle pojantytär Marja Kuokkanen. Artikkelissa 94-vuotias Impi Kuokkanen muistelee Karjalasta lähtöä.

Alkusanat: Muistathan Kouras sen Lepänhaaran Niilon.

Artikkelissa kerrotaan nimismies Puiston eläkkeelle jäämisestä. Puisto toimi useaan eri otteeseen Isojoen piirin nimismiehenä.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan, kuinka nuoriso tapasi kokoontua riiheen leikkimään piirileikkejä.

Artikkeli käsittelee Isojoen urakointi Oy:n perustajan ja vetäjän Kai Jokisen toimintaa.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen kunnan järjestämästä juhlasta, joka alkoi jumalanpalveluksella ja jatkui käynnillä sankarihaudoilla. Myöhemmin esiintyi Mieslaulajat, Puhallinorkesteri ja kirjailija Mirja Kuivaniemi.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisen Helly Pitkärannan 90-vuotisjuhlasta sekä Pitkärannan saamasta Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalista.

Artikkelissa kerrotaan Eilan Haapakorven muistoja sota-ajan töistä. Haapakorpi oli tuolloin 16-vuotias ja joutui tekemään rintamalle lähteneen isänsä töitä.

Tuuli Talvitie-Kellan kertoo väitöskirjansa aineistosta, joka koskee isojokisia, karijokisia ja kauhajokisia viulunsoittajia. Tutkimuksen aiheena oli Eteläpohjalainen tanssimusiikki ja sen murros.

Talvilinnuston laskenta alkoi Lauhanvuoren perustamisen yhteydessä syksyllä 1981. Laskentakertoja on kertynyt yhteensä 77. Lajeja on havaittu yhteensä 40, joista runsaslukuisin on hömötiainen.

Kahdessa lyhyessä erillisessä artikkelissa isojokinen Kaarlo Antti Antinpoika Todisto (1854-1936) Kertoo vuoden 1915 syksyn ilmasta ja vuoden 1917 elokuun kuivuudesta ja elintarvikkeiden ja eläinten hinnoista.

Isojoen Vanhankylän Revyyn näytelmiä oli kesällä 2008 yhteensä kuusi, joissa kaikissa oli runsasti yleisöä. Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Revyykesästä.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Lions Clubin kummilapsesta, 11-vuotiaasta Enni Yli-Villamosta, jolla on Downin syndrooma.

Artikkelissa kerrotaan Isojen suunnistusjoukkueen osallistumisesta Jukolan viestiin.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan Isojoen Lions Ladyjen vuoden naisesta, Anna-Liisa Saaresta

Artikkelissa kerrotaan 8.9.2008 alkaen pidetystä Olympia-viikosta. (Samassa julkaisussa on sivulla 48 kuvia Olympiaviikosta)

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Fransista ja tämän erikoisista metsästysretkistä.

Artikkelissa kerrotaan rovastikunnallisesta kirkkomusiikkijuhlasta Isojoki-viikkojen avaussunnuntaina huhtikuussa 2008.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kodesjärven näytelmäryhmästä ja näyttelemisen historiasta

Artikkelissa kuvataan 41. Lauhanhiihtoa

Artikkelissa kerrotaan Kangasjärvi-juoksusta ja markkinoista.

Artikkeli kertoo 7.9.2008 pidetystä palopuuhapäivästä Isojoella.

Artikkeli kuvaa Lauhan Spelejä. Esiintyjistä on kuvat. Esiintyjinä oli mm. Barefoot Turnips, Kauhajoen klaneetit, Isojoen mieslaulajat, Tähkäpäät ja Eija Hinkkala. (Artikkelissa on myös kaksi kuvaa opettaja Elina Peltosen läksijäisistä 28.8.2008)

Artikkelissa kerrotaan kuvin vuoden 2008 tapahtumista