Selaa aineistoja (yhteensä 246)

Artikkeli kuvaa Alavuden Taipaleen kylän asutuksen varhaisvaiheita ja elämää Kaarnaissin talossa 1900-luvun alussa.

Sodan ja rauhan tie -matkailureitti hankkeen esittelyä.

Artikkeli kertoo Kaappo Hietamäen elämästä.

Ulla Niemi-Hukkalan jouluruno. Alkusanat: On jouluaatto. Aatoksin lämpimin käyn kera puolison rakkaan

Elli Heikkilän kirjoittama jouluruno. Alkusanat: Sataa lunta, hämärtyy illansuu.

Artikkeli kuvaa evakkojen ja heidän jälkeläistensä matkaa synnyinseuduilleen Lumivaaraan kesällä 2004.

Sivulla on Törnävän koulun 5 A –luokan Tavat tarinoiksi –projektin kirjoitukset. Oppilaat olivat pohtineet käyttäytymistä ja listanneet tilanteita, joista pitäisi puhua ja voitaisiin kirjoittaa tarina. Projektia veti Marja-Leena Mäkelä.

Tanelinrannan nuorisotalo valmistui kesällä 2004. Taloa oli vihkimässä kulttuuriministeri Tanja Karpela. Taloa käyttävät nuorten lisäksi MLL:n kerholaiset ja iltapäiväkerholaiset. Lyhyessä artikkelissa on kaksi kuvaa pienemmistä nuorisotalon…

Artikkelissa kerrotaan jouluseimiperinteestä. Mukana on valokuvia paitsi kirjoittajan seimiasetelmasta, myös seurakuntakodilla pidetyn seiminäyttelyn seimistä.

Artikkelissa on haastateltu eläkkeelle jäänyttä Saamen Radion toimittajaa Kaarina Somby-Sorvaria. Hän muutti Rovaniemeltä Hyllykalliolle vuonna 1999. Artikkelissa hän muistelee lapsuuttaan ja radiotyötään. Mukana on yksi valokuva hänestä.

Sotasurmaprojektissa selvitettiin Heikki Ylikankaan johdolla kaikkien vuosina 1914-1922 poliittisen väkivallan uhreina kuolleiden suomalaisten kohtalo. Tietokanta kuolleista henkilöistä löytyy nykyisin internetistä. Tässä artikkelissa luetellaan…

Artikkeli sisältää Mirkku Kujalan ja Leena Vesilahden muistelut ja Kaarina Saranpään runomuotoisen kronikan sekä valokuvan kolmesta kirjoittajasta päivähoidon juhlassa.

Maire Leppälä haastattelee Jouko Ikolaa, joka osaltaan valmistelee Nurmossa kolmatta kertaa järjestettävää Koivu ja tähti -runotapahtumaa. Artikkelissa on myös valokuva Nurmon runopiiristä lausumassa runoa.

Artikkelissa kerrotaan Liisa ja Juho Aution lastenlasten serkkutapaamisesta Nurmossa elokuussa 2004. Tekstin lisäksi on kaksi valokuvaa: serkut puolisoineen tapaamisessa sekä isovanhemmat lapsineen vanhassa kuvassa.

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Nurmon muinaishistoriasta, kirjoittajan isoisästä ja Nurmon nykyisistä kylistä. Tekstin lisäksi on valokuva sotilasasuisesta miehestä (mahdollisesti kirjoittaja itse).

Napuen taistelun jälkeen (1714) veivät viholliskasakat mukanaan Nurmon Huumosta kaksi poikaa, Heikin ja Jaakon. Pojat eivät palanneet koskaan kotiinsa. Matti Huumon kirjoituksen perässä on Aila Yli-Hakolan jatko: Venäjälle viety myös Tuomas…

Kirjoittaja muistelee äitinsä säilyttänen ullakolla kannellista puupyttyä, jota Kauhavalla sanottiin hulikaksi. Hän oli saanut sen nurmolaiselta isoäidiltään Sanna Jaskarilta. Hulikan pohjassa on Huumon talon puumerkki. Huumosta hulikka lienee…

Juoksija Eino Hirviniemi (1904-1968) asui ja teki elämäntyönsä Nurmon Hirviniemessä. Hän kilpaili 1920-luvulta 1930-luvun loppuun saakka. Vuonna 1938 Nurmon Jymyn viestijuoksujoukkue Hirviniemen kera valittiin edustamaan E-P:n piiriä Helsingin…

Kirjoituksessa selvennetään jouluaattona 1882 tapahtunutta surmatyötä, jossa Kustaa Kustaanpoika Lankari löi Valentin Myllyniemeä kuolettavasti karikalla. Kirjoituksessa tuodaan esille tapauksen taustat ja olosuhteet todisteiden valossa. Lankari oli…

Artikkelissa kirjoittaja kertoo saamastaan tehtävästä kunnostaa ja luetteloida Nurmon Työväenyhdistyksen kadonneeksi luullut kirjat. 87 teoksesta luetellaan monia kirjoituksessa. Joitain etukansia on kopioitu artikkeliin.

Mikko Korkeamäki, myöhemmin Jaskari (s. 1866 Nurmossa), toimi elämänsä aikana monenlaisissa luottamustehtävissä: hän oli kirkonisäntä, herännäisyyden maallikkojohtaja, kansanedustaja ja kirkolliskokouksen edustaja vuosina 1903, 1908, 1923 ja 1928.

Wanhan ajan kisoissa ajatuksena oli kisata vanhoissa urheilulajeissa. Mukana kisoissa oli runsaasti eri lajien huippu-urheilijoita. Kisojen lajeina olivat kolmiottelu, keihäänheitto tuolista istuma-asennosta, paininäytös ja nuorisoviesti.…

Artikkelissa kerrotaan Vuoden yrittäjäksi 2004 valitusta Anne Akselista. Akseli kuitenkin menehtyi ennen palkinnon vastaanottamista ja artikkeli on muistokirjoitus.

Artikkeli on muistokirjoitus Ainolle [Salopihlaja]. Aino oli kultaiseniän kerhon aktiiveja Isojoella.

Artikkelissa kerrotaan juhlapäivästä 18.7.2004. Juhlapuhujana oli Susanna Haapoja.

Artikkelissa kerrotaan Pentin-Ruusista, Robert Gabrielinpoika Penttilästä, joka kuului samaa tilaa vuodesta 1687 viljelleeseen sukuun.

Artikkelissa kerrotaan Isojoki-seuran järjestämästä rukiinleikkuukilpailusta Heikkilänjoella 6.9.2015 Jarmo Forsbyn pellolla.

Isojoen Kodesjärven koululle kirjoitettu runo. Kirjoitettu koulun 90-vuotisjuhlaan vuonna 1981

Artikkelissa kerrotaan Isojoella toimivan Kuurnan historiasta. Yhdistys perustettiin 14.4.1997. Yhdistys omistaa Sahtiopiston ja artikkelissa on lista niistä Sahti SM kisoista, joihin yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkoskelta kotoisin olevan Kari Koivusen keksimästä Kariko-raivurista. Raivuri soveltuu mm. pientareiden raivaukseen.

Artikkelissa on kopio Frans Honkaniemen (myöh. Uusitalo) muistikirjasta vuodelta 1894. Kirjoitus käsittelee Hänen majesteettinsa Kerisari Alekstanteri III Aleksandrovitsohin kuolemaa 1.11. ?

Alpo Westerbackan juhlapuhe Isojoen äitienpäiväjuhlassa 9.5.2004

Artikkeli kertoo perunankuorimisennätyksestä, joka tehtiin Isojoella kesällä 1984. Perunoita kuorittiin yhtäjaksoisesti 1218 tuntia ja kuorittuja perunoita tuli yli 10 000kg.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen seurakunnan kinkereistä 10.3.2004

Artikkeli koostuu Isojoen "urheilijain" huvitoimikunnan pöytäkirjasta 5.11.1947, jossa suunniteltiin puurojuhlaa.

Artikkelissa kerrotaan Antti ja Ulla Harjunmaasta, jotka olivat neljä vuotta lähetteinä Nepalissa.

Pitkässä artikkelissa kirjoittaja kertoo Isojoella tapahtuneista tapahtumista ennen Kyllikki Saaren murhaa 17.5.1953, mustapartaisesta miehestä, Kyllikin etsinnöistä ja murhan tutkimuksista.

Kirjoittaja kertoo, kuinka he lähtivät Vaasasta sotaa pakoon mummolaan Isojoen Villamolle. Artikkeli kertoo elämästä Villamolla ja sukulaisista.

Isojokisen koululaisen (Heikkilän koulu) kirjoittama joulutarina

Artikkeli kertoo Isojoen Möykyn kylän seurantalosta ja sen remontista.

Kuvakooste Isojoen kouluista. Osa kuvatuista kouluista on lakkautettuja, osa tuolloin lakkautettavia kouluja.

Artikkeli käsittelee meritaimenkantaa, joka Isojoella on yksi harvoista jäljellä olevista kannoista Suomessa.

Artikkeli kertoo Isojoen lämpö Oy:n historiasta

Lauhanvuoren kansallispuiston näköalatorni paloi 2002 syksyllä. Artikkeli kertoo paikalle rakennetusta uudesta tornista, jolla on korkeutta yli 122 metriä.

Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan esi-isistä.

Lakeuden Seppä on vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto

Yksityiskohtia Ruovedellä käydystä Mannisen taistelusta