Kustaa Suurholma kertoo kuinka hän oli saanut eräänä iltana määräyskortin, joka tiesi sotaan lähtöä. Lähtö oli Voltin asemalta, jonne kerääntyi noin parikymmentä alahärmäläistä ja pari evijärveläistä. Seinäjoenkokoontumisen jälkeen tultiin…
On tehty neljä karttaa, Kauhava, Ylihärmä, Alahärmä ja Kortesjärvi, joissa on maininta kunkin entisen itsenäisen kunnan sankarivainajan nimi, ikä kkatumishetkellä, kaatumisaika ja - paikka sekä joukko-osasto.
Nurmolaisen Matti Viitalan aloitteesta Nurmon veteraanit valmistivat kansalaisopistossa Äyräpään taistelun pienoismallin. Tarkoituksena oli selvittää tapahtumien kulkua ja oikoa virheellistä tietoa.
Kesällä 1940 Knuuttilan koulun opettajana toiminut Paavo Saari oli tuoreeltaan merkinnyt muistiin vastaiskuun osallistuneitten miesten kertomuksia. Kyseinen käsikirjoitus oli ollut monisteena Nurmon kirjaston kotiseutukokoelmassa. Kirja julkaistiin…
Rauhan ja turvallisuuden päivän juhla. Talvisodan päättymisen muistopäivä. Äyräpään taistelussa kaatuneiden sankarihaudalla. Vimpeliläisten ja Nurmon Viihdekuoron yhteiskonsertti. Nurmon seurakunnan vieraat ystävyyskunnasta Unkarista.
Runon alkusanat: Minä elän, hiipi tajuntaan kun vaimeni tykkien jyly. Kaino Hippi on kirjoittanut runon kapteeni Pauli Tuomikosken muisteluiden pohjalta.
Kirjoituksessa Ala-Holma muistelee Marttalalle Äyräpään taistelua. Tekstin jälkeisellä sivulla on valokuva ja kuvateksti Äyräpään kirkon alueen rauhoittamisesta ja sitä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta.
89-vuotias Reino Viitala kertoo Olavi Viitalalle talvisodasta ja vastaa kysymyksiin: Miten sotaan lähdettiin, ja miltä tuntui jättää vaimo ja kolme pientä lasta? Miten sota kulki hänen osaltaan? Olisiko rauha ollut ostettavissa alueluovutuksilla?…
Metsäpirtin kirkonkylästä saapui evakkoon Nurmon Louon kartanon maille mm. Pekka Paussu. Artikkelissa kerrotaan Metsäpirtistä enemmänkin. Valokuvat: Metsäpirtin kirkko, karjalaista esineistöä esillä Nurmon museolla, Hilja Paussu Laatokan rannalla,…
