Nurmonjokilaakso kotiseutuna -hankkeessa kiinnitettiin huomiota nurmolaisten nykypäivän kotiseutukokemuksina ja -käsityksiin. Hankkeessa löydettiin lukuisia luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja sosiaalisen ympäristön tekijöitä, jotka…
Laulu Nurmolle sijoittui 2. sijalle v. 1986 kulttuuritoimen järjestämässä Nurmon pitäjälaulun sävellys- ja sanoituskilpailussa. Alkusanat: Vielä Nurmon joen vesi tuo / elää, riemun sykkeen rintaan luo.
Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskusken aluepäällikkö kirjoittaa siirtolaisten kotiseututunteesta ja mahdollisuuksista hyödyntää sitä matkailussa. Kuvassa Markku Mattila.
Artikkelissa kerrotaan nurmolaisen kotiseutuaktiivin Aila Yli-Hakolan elämästä. Yli-Hakola on ollut Nurmoo-seuran sihteerinä 20 vuotta ja rahastonhoitajana vuodesta 1990 alkaen. Aila Yli-Hakola täytti 75 vuotta 15.12.2017.
Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran historiasta. Kotiseututyötä on Nurmossa ollut jo 1940-luvulla ja Nurmoo-seura perustettiin 15.12.1947. Seuran haave omasta museosta toteutui vuonna 1975, jolloin seuralle lahjoitettiin Mäki-Tepon talo. Museon…
Vuoden 2012 aikana Nurmossa pidettiin tilaisuuksia, joissa kartoitettiin nurmolaisten kotiseutukuvia. Kotiseutu otettiin alueen kehittämisen lähtökohdaksi. Nurmon kotiseutusuunnitelma pohjautuu kotiseutukuvien perusteella määriteltyyn…
Artikkeli on tiivistelmä 22.7.2017 pidetystä Nurmoo-seuran 70-vuotisjuhlan juhlapuheesta. Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran perustamisesta, Nurmolaisista sananlaskuista ja Nurmon historiasta ja nykypäivästä kuntaliitoksen jälkeen.
Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä 6.-9.8.2009 pidettiin Kotiseutuliiton vuosikokous, jossa luovutettiin kotiseututyön korkeimmat ansiomitalit 13 henkilölle. Yksi ansiomitalien saajista oli Nurmoo-Seuran pitkäaikainen…