Selaa aineistoja (yhteensä 55)

  • Aihe on tarkasti "1940-luku"

Artikkeli kertoo sodan jälkeen Ähtäriin sijoitetuista karjalaisista

Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.

Muistelmia työnteosta Sääskiniemellä sodan jälkeen turvetyöläisenä.

Heikki Hemmingin nuoruuden muisteluja.

Kurikan keskustaajaman muutoksia viime vuosikymmeninä.

Kirjoittaja muistelee 13-vuotiaana viettämäänsä sairaalajoulua. Kirjoituksessa on myös kuva Seinäjoen vanhasta sairaalasta.

http://81.209.83.96/repository/3713/jarvinen_viipurin_makaroonitehdas_kurikassa.pdf
Artikkeli kertoo Viipurista Kurikkaan siirretystä makaronitehtaasta. Sota-aikana tehdas turvasi varsinkin armeijan elintarvikehuoltoa.

Kirjoittaja muistelee, miten hänen ollessaan lapsi 1940-luvulla Valpon miehet pysäyttivät hänet ja kyselivät suojeluskuntalipuista, jotka oli ollut määrä tuoda kirkon sakaristoon säilytykseen. Artikkelissa on kuva Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan…

Muistelma koulunkäynnistä Härmän kirkonkylän koulussa 1940-luvulla

Ylihärmän keskikoulun ensimmäisen ikäluokan päästötodistuksen saanut Arvi Kallio muistelee

Liitteenä on kopioitu Vaasa-lehden artikkeli 15.7.1943: Seinäjoen lottakuoron rintamavierailu.

Artikkelin valokuvassa Luukon väkeä vuoden 1920 tienoilla.

Muistoja Sänttikylästä lähiympäristöineen 1940-1950-luvuilta.

maki_suuriarvoista_tyota_isanmaan_hyvaksi.docx.pdf
Aki Mäki kirjoittaa artikkelissa jatkosodan aikana toimineesta vapaaehtoistyötä järjestäneestä Suomen Nuorison Iskujoukoista, joiden mukana seinäjokelaisiakian nuoria lähti Karjalan kannakselle perunannostoon.

Samuli Paulaharjun viimeinen teos Rintakyliä ja larvamaita (1943) alkaa vanhan vaeltajan kotiinpaluun kuvauksella. Matkalla maisema puhuttelee kotiinpalaajaa. Samat maisemat uudelleenkuvattuina.

Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.

Paavo Ojalan pojan kirjoittama muistokirjoitus, Töysässä syntyneen Ojalan elämänvaiheista, pääpaino lapsuusvuosissa.. Paavo Ojala toimi mm. Peräseinäjoen kunnansihteerinä, Teiskon ja Ylistaron kunnanjohtajana. Kuvitus 7 valokuvaa

Artikkeli kertoo Ahokkaan perheen tarinan

http://81.209.83.96/repository/4548/polari_pyykki_on_pantu_ja_pysyy.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan ajastaan suojeluskuntapojissa ja armeijassa talvi-ja jatkosodan aikana.

http://81.209.83.96/repository/4561/polari_posti_kulkee.pdf
Ossi Polari kirjoittaa postinjakelun arjesta ja raskaudesta sodan ajan Seinäjoella.

http://81.209.83.96/repository/5513/polari_kahdensorttista_perunannostoa.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan enemmän tai vähemmän onnistuneista perunannosto-kokemuksistaan Kannaksella ja Untamalassa.

http://81.209.83.96/repository/5522/polari_vankileiri.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan kokemuksistaan venäläisten sotavankien kanssa, ollessaan koulupoikana kesätöissä uittohommissa Kemin Pajusaaressa 1943.

http://81.209.83.96/repository/5528/polari_teatteria_autokorjaamossa.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan Seinäjoen teatterin alkuvaiheista, sen perustamisesta Saarisen autokorjaamon tiloihin ja kaikenlaisista ongelmista.

Kuvaus koulumatkoista Töysän kirkonkylällä 1905-vuoden molemmin puolin, mm. mukana olleet oppilaat nimeltä ja mistä talosta he tulivat sekä eri reitit. Mukana myös kappale liittyen ruokatuntien eväisiin ja muihin järjestelyihin. Lopuksi kuvaus…

http://81.209.83.96/repository/637/sotavanki_takalassa.pdf
Artikkelissa kerrotaan sotavangin elämästä Kuortaneella Takalan tilalla 1940-luvulla.

Sanat 1940-luvulla koulun joulujuhlassa esitettyyn laululeikkiin.

Kirjoittaja muistelee kouluaikojaan 1940-luvulla, koulun keittäjää Sohvi Kekkosta ja tämän perhettä sekä sen ajan kouluruokailua. Muista oppilaista mainitaan Pentti Alanko, josta myöhemmin tuli Helsingin yo:n kasvitieteellisen puutarhan…

Tekstissä kerrotaan kansanhuollon historiasta sen erilaisine vaiheineen, joka takasi kansalaisille yhteiskunnan turvaverkkoa. Kuvissa Suomen huollon varasto sekä talvisodan lopulla jaettuja Vapaan huollon välineitä.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2