Selaa aineistoja (yhteensä 161)

Kuvaus Seinäjoen kaupungintalon 50-vuotisjuhlaseminaarista 6.10.2012. Tilaisuudessa puhuivat Markus Aaltonen, Ville Niinistö, Rainer Mahlamäki, Juulia Kauste, Irene Turenius sekä Tommi Lindh. Anssi Orrenmaa haastatteli Raimo Jorosta. Musiikkia…

Artikkeli kertoo Pohjan koulun historiasta, joka alkaa 1920-luvulta. Pohjan koulua on kutsuttu eri nimillä: Rajalan koulu, Aseman koulu ja Pultran koulu.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen kauppatorin valmistumisesta v. 1992 ja suunnitelmista kehittää toria viihtyisämmäksi ja toimivammaksi. Artikkeli sisältää kolme valokuvaa. Kuvat: Seinäjoen kaupunki/Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy

Artikkeli kertoo Joupin koulun historiasta . Joupin koulu aloitti toimintansa August Hakolan talossa 23.8.1920 samassa talossa, jossa Seinäjoen ensimmäinen koulu oli aloittanut toimintansa vuonna 1871.

Tietoa seuraavana kesänä Seinäjoella järjestettävien valtakunnallisisten kotiseutupäivien ohjelmasta. Päivien teemana on Rytmi yhdistää.

Artikkeli kertoo Ilkka-lehden toimitalon rakentamisesta ja Ilkka-lehden historiasta.

Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskusken aluepäällikkö kirjoittaa siirtolaisten kotiseututunteesta ja mahdollisuuksista hyödyntää sitä matkailussa. Kuvassa Markku Mattila.

Seinäjoen entinen kaupunginjohtaja kertoo, mitä hän arvostaa Seinäjoessa.

Seinäjoen Joulu-lehden 2010 yksitoista tietokilpailukysymystä vastauksineen

Munakan nuorisoseurantalo Seittuu on yksi kesän 2013 kotiseutupäivien retkikohde. Ilmari Ylä-Autio kertoo myös oman muistonsa Seittuun tansseista 1950-luvulta. Kuvassa Ilmari Ylä-Autio Albert Wasastjernan rooliasussa.

Kuortaneen Urheiluopiston rehtorin Jorma Hyytiän puhe Seinäjoki-päivänä 2012. Kuvassa Jorma Hyytiä.

Seinäjoki-päivänä 2012 palkittiin Vuoden yllättäjinä pikaluistelijat Elina Risku ja Tommi Pulli. Kuvassa Tommi Pulli ja valmentaja Pirjo Lehtinen, joita onnittelee Ilmari Ylä-Autio.

Käydään läpi seinäjokelaiset urheilijat, jotka ovat osallistuneet olympialaisiin. Kuvassa moninkertainen olympiakävijä Tauno Jaskari.

Seinäjoen maalaiskunnan historiaa lähinnä kunnanvaltuuston näkökulmasta. Kuvissa Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna, vuoden 1936 kunnanvaltuusto sekä 1930-luvulla kunnantalona toiminut Koskisen talo.

Artikkeli esittelee arkkitehti Matti Visannin suunnittelemia rakennuksia ja muistomerkkejä Seinäjoella ja muualla Etelä-Pohjanmaaalla.

Artikkeli kertoo arrastajavoimin valmistuneen paikallishistoriasta kertovan näytelmän valmistumisesta ja esityksistä.

Selostus rataosuuden Tampere-Nikolainkaupunki rakentamisesta ja matkustajajunaliikenteen alkamisesta Seinäjoelta. Kuvissa aikatauluja, Gustaf Adolf Helsingius sekä kenraalikuvernööri Feodor Logginovits Heiden.

Vuonna 2011 Seinäjoen kaupungintalolla oli näyttely Seinäjoen Joulu -lehden kansikuvista kautta aikojen ja yleisö sai äänestää parhaan kansikuvan. Eniten ääniä saivat vuoden 2003 kansikuva jouluvalaistu kaupungintalo sekä vuoden 2004 kansikuva…

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen asemakaavan syntyhistoriaa. Kuvassa ensimmäisen asemakaavan luojan Jakob Kronlundin henkilöllisyystodistus.

Artikkelissa kuvataan kotiseutulehtien historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Kuvassa artikkelin kirjoittaja Sulevi Riukulehto.

Artikkelissa kerrotaan Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkärin Agnes Sjöbergin elämästä ja urasta. Kuvassa Agnes Sjöberg.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Artikkeli kertoo Seinäjoella sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talon suunnittelusta ja arkkitehtuurista. Kuvat: Suojeluskuntatalon parveke ja sisäkuva portaikosta.

Artikkelissa esitellään Seinäjoen kaupunginteatterin johtajien keskeiset työt vuosilta 1965-2015.

Anna-Leena Toivosen vuonna 1963 kirjoittama kirje omaisilleen. Toivonen on kirjoittanut kirjeen filosofian tohtoriksi tultuaan ja kuvailee siinä lähinnä kunniakseen järjestettyjä juhlia ja saamiaan lahjoja. Tohtorin omaiset halusivat luovuttaa…

Murteella kirjoitettu pakina kuoroharrastuksesta.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen väestönkehitystä ja elinkeinoelämää 1700-luvulta nykypäivään.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen vesijohtoveden vaihtumisesta jokivedestä pohjavedeksi. Kuvissa mm. Kauhajoen Pahalähde sekä Timo Raappana, joka korjauskelkalla maaten korjaa maan alla olla olevia vesiputkia.

Kansanhuumorin eroavaisuuksista Suomen eri alueilla.

Artikkelissa kerrotaan Alkon avaamisesta Seinäjoelle vuonna 1932 ja sen vaikutuksesta kaupungin liike-elämään. Kuvassa jonotetaan Alkon myymälään Kalevankadulle vuonna 1953.

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Markus Aaltosen kirjoittama vastaus Bährin sukuseuralle kysymykseen, joka koski Bährinkadun nimen alkuperää.

Pakinassa kirjoittaja kertoo muistojaan junamatkustamisesta ja Seinäjoesta.

Seinäjoella on järjestetty yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat vuosina 1952, 1975 ja 1999. Seuraavan kerran kisat pidetään Seinäjoella vuonna 2017.

Matti Mäkelän päiväkirjamerkintöjä opiskeluvuosilta 1974-1979.

Seinäjoen keskustan rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kirjoittaja puolustaa matalaa rakennuskantaa.

Alvariana ry:n (Etelä-Pohjanmaan Alvar Aalto seuran) toiminnan ja periaatteiden esittelyä.

ETelä-Pohjanmaan Naisklubin syntyhistoriaa ja toimintaa.

Seinäjoen lyseoseuran toiminnan kuvausta.

Seinäjoki-seuran toiminnan kuvausta.

Suomalaisen tangon Satumaa ry:n toiminnan esittelyä.

Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.

Seppo Hentilä kirjoittaa, mitä tiedetään Mannerheimia vastaan Seinäjoella vuonna 1918 järjestetystä hyökkäyksestä.

Kertomus isonvihan aikaisesta Vale-Jaakosta perustuu Kati Katajiston kirjaan Vale-Jaakko - Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Kuvissa Jouppiloiden talorivistöä 1960-luvulla sekä Vale-Jaakon silta.

Kirjoituksessa kuvataan vaiheita, joiden jälkeen lääninsairaala siirrettiin Vaasasta Seinäjoelle vuonna 1931. Kuvissa Seinäjoen lääninsairaala ja ylilääkärin talo, nykyinen Kivirikon talo.

Seinäjoen musiikkiopiston ja orkesterin pitkäaikaisen taloudenhoitajan Raija Väliharjun luonnehdintaa Antti Vainiosta.