Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 7756)

  • Kieli on tarkasti "fin"

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran historiasta. Kotiseututyötä on Nurmossa ollut jo 1940-luvulla ja Nurmoo-seura perustettiin 15.12.1947. Seuran haave omasta museosta toteutui vuonna 1975, jolloin seuralle lahjoitettiin Mäki-Tepon talo. Museon…

Tarinan on muistellut Kustaa Juurakon naapurinpoika Heikki. Kustaa Juurakon hevonen Ruskia pakko-otettiin armeijan käyttöön sota-aikana. Tarinassa kerrotaan Ruskian kotiinpaluusta Juurakonmäkeen Nurmon Ylijoelle neljän vuoden kuluttua.

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan suomenhevosen merkityksestä entisajan töissä ja sodassa. Mukana on kaksi kuvaa. Toisessa kuvassa on Rakuuna Veikko Teppo, toisessa kuvassa on käynnissä Nurmon ratsastavan suojeluskunnan harjoitukset.

Runo, joka alkaa sanoin: "Kannakselta savu haihtui, syyskuun neljäs aseet taukos." Runo kuvaa sodanjälkeista Suomen rakentumista.

Asiasanat: runot, Suomi

Artikkeli on kuvaelma Nurmoo-seuran näytelmäpiirin näytelmästä. Näytelmässä seurataan nurmolaisen Tepon talon tapahtumia ja tilan töitä vuonna 1917. Lopussa rovasti kertoo talon väelle Suomen itsenäistymisestä.

Runo , joka alkaa sanoin "Tässä seison, Suomi-neito, ikäneito itsellinen. Olen nähnyt kaikenlaista aikana pitkän ikäni." Runo kuvaa Suomineidon matkaa juhlapäivään saakka.

Asiasanat: runot, Suomi, juhlat

Artikkeli on tiivistelmä 22.7.2017 pidetystä Nurmoo-seuran 70-vuotisjuhlan juhlapuheesta. Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran perustamisesta, Nurmolaisista sananlaskuista ja Nurmon historiasta ja nykypäivästä kuntaliitoksen jälkeen.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Artikkelissa kerrotaan Kelan "Marmoripalatsin" kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä seikoista Seinäjoella.

Kirjoittaja muistelee työtään musiikinopettajana sekä monia yhtyeitä, joissa hän soitti Seinäjoella 1950-1960-luvuilla. Kuvissa Star-Boys-yhtye, Jorma Salon yhtye ja Jorma Salo.

Katsaus Seinäjokea käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä.

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

Artikkelissa kuvataan Suomen alkoholiverotusta kautta aikojen sekä nimenomaan verotuksesta saatavien tulojen suuntaamista rautateiden rakentamiseen.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Artikkelissa pohditaan kotiseudun, koti-ikävän ja nostalgian merkitystä ja ilmenemistä kautta aikojen.

Artikkelissa kuvataan kielenhuoltaja Esko Koivusalon työelämän vaiheita ja merkitystä.

Runopolkuja-näytelmä pohjautuu Samuli Paulaharjun kirjoittamiin lastenrunoihin, jotka on julkaistu Metsän satua ja totta -runokirjasessa.