Selaa aineistoja (yhteensä 27)

  • Tekijä on tarkasti "Yli-Hakola, Aila"

Artikkelissa on tutkittu perukirjoja ja mukana on piirros Alexander Laréuksen taulusta "Talonpoikaistanssit Suomessa 1816" sekä kopio Lylyn torpan emännän, Justiina Juhontyttären, perukirjasta.

Artikkelissa kerrotaan kirkottamispallista eli rukousjakkarasta, joka sijaitsee Nurmon kirkon sakastissa. Ennen vanhaan synnyttämisen jälkeen naiset kirkotettiin eli otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja puhdistettiin "saastasta". Jakkaran on…

Katsaus kahdeksankymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin Äyräpään taistelussa. Kuvassa viimeiset elossa olevat Äyräpään taisteluun osallistuneet nurmolaiset (Lauri Johannes Holma ja Toivo Jaakko Hietala) sekä Nurmon kirkon seppelpartio…

Jutussa kerrotaan enolaisista evakoista, jotka sijoitettiin talvisodan aikaan Nurmoon.

Kirjoituksessa selvitetään Kuro(i)sen ja muiden nurmolaisten kantatalojen nimien kulkua Karjalasta aina Pohjanlahden kautta Nurmoon.

"Kuulutus. Seinäjoen talon isännät, torparit ja ittelliset jotka jo ovat osalliset Seinäjoen uuteen kappelikirkkoon, niinmyöskin ne jotka viälä tahtoovat yhdistää itsensä siihen, käsketään kokoukseen Pruukin kouluhuoneen ensi tistakina se 28 p. tässä…

Kirjemuotoinen vastaus ilmeisesti fiktiiviseen kirjeeseen entiseltä nurmolaiselta. Vastauskirjeessä kerrotaan Nurmoo-Seurasta ja Nurmo/Nurmoo -nimistä.

Artikkelissa kerrotaan Lapuan Ylinurmonkylän taloista isonvihan aikana: Penttilä, Huumo, Luoma, Latikka, Louko, Knuuttila, Ryssy, Rinta-Kalistaja, Latva-Kalistaja, Teppo. Mukana myös lyhyet kappaleet Vale-Jaakosta. Artikkelin valokuvaan on taltioitu…

Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…

Artikkelissa kerrotaan kydötyksestä, joka tarkoittaa suon turvekerroksen polttamista. Kydötys oli kaskeamisen jatko. Poltto vapautti ravinteita korsiviljan kasvuun. Artikkelin yhteyteen on liitetty patruuna Wasastjernan 1897 käsin kirjoittama…

Kirjoituksessa kerrotaan pohjalaisista ja pohjalaisen heimon muodostumisesta eri lähteiden perusteella. Vielä nuijasodan aikaisissa dokumenteissa kutsutaan nykyisiä eteläpohjalaisia kainuulaisiksi. Pohjanmaan vanha kansanomainen nimitys on ollut…

Kirjoittaja kertoo 1980 alkaneesta sukututkimus- ja kotiseututyöharrastuksestaan. Artikkelissa on valokuva edellisen vuoden itsenäisyyspäiväjuhlasta Nurmossa, jossa kirjoittaja on valittu VIII kulttuurikellokkaaksi Nurmon museon hyväksi tehdystä…

E-P:n murreseura Krannit ja Nurmoo-Seura järjestivät Haali-talolla 28.10.2001 murrekäräjät, joiden yhteydessä julkistettiin Ilkka-lehden sponsoroiman murreaiheisen kirjoituskilpailun tulokset. Artikkelissa kerrotaan Aulis Ojajärven keräämästä…

Artikkelissa luetellaan nurmolaisia taloja ja niiden asukkaita sekä kerrotaan nuijasodan vaikutuksista talojen elämään. kaksi valokuvaa: piirretty kartta Nurmon taloista ennen ja jälkeen nuijasodan sekä Santavuoren taistelun muistomerkki.

Kirjoittaja on osallistunut Suomen Sukututkimusseuran järjestämälle kahden viikon matkalle USA:n suomalaisseuduille. Siellä hän tapasi nurmolaissyntyisiä henkilöitä, joiden yhteystiedot hän talletti mahdollisten sukulaisten yhteydenottoja varten.…

Kirjoituksessa kuvataan Nurmon puvun eri osia ja mallin syntyä. Artikkelissa on myös kuva Nurmon puvusta painatetusta postikortista.

Neuleohje nurmolaiseen peltrusukkaan. Suunnittelijat: Aino Kivelä ja Aino Karhu. Sukkaohjeen lisäksi Aila Yli-Hakola tiivistää erään keskustelupalstan keskustelua peltrusta sanana ja esineenä.

Uusin muinais-dna-tutkimus osoittaa, että nurmolaisilla naisilla on samelaista perimää ja dna-sukulaisia Leväluhdassa.

Sotahistoriallista aikakauskirjaa julkaisee Suomen sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo. Se on vuosittain ilmestyvä tutkimusartikkeleita sisältävä julkaisu. Vuoden 2009 kirjassa on yhtenä kirjoituksena Eeva Tammi: Äyräpää 5.3.-40 - vastaisku…

Joululehden takakannessa on vanha ruotsinkielinen Nurmon kartta, jota tässä artikkelissa kuvaillaan. Se on maanmittari Hans Lövendahlin tekemä tiluskartta Nurmonjoen rannoilta ennen isoajakoa.

Lista Nurmon Tepon talonhaltijoista.

Jutussa korjataan vuoden 2019 Nurmon Joulussa ollut tieto, että vuonna 1707 Tepon taloon vävyksi tullut Knut Antinpoika olisi ollut Härmästä. Uuden tiedon mukaan hän oli Alavudelta.

Kirjoituksessa kartoitetaan Nurmon Työväentalon paikalla asuneen Koffin perheen sukua ja sukutauluja.

Vaivaisukoista kertovan alun jälkeen tarkastellaan Nurmon vaivaispoikaa. Väliotsikko on jatkoa artikkelin otsikolle: "...ja Nurmon vaivaispojasta erityisesti." Valokuvassa Väinö Fränti maalaa Nurmon vaivaispoikaa kirkon 200-vuotisjuhlia varten 1979.

Artikkelissa kerrotaan Isokyrön ja Ylistaron rajalla olevasta Leväluhdan lähdepaikasta, josta on löytynyt noin 100 ihmisen jäänteet. Tekstissä nimetään Etelä-Pohjalaisten naisten äitilinjaisia haploryhmiä ja esitellään nurmolaisia naisia, joilla on…
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2