Selaa aineistoja (yhteensä 29)

  • Tekijä on tarkasti "Hippi, Kaino"

Uskonnollinen runo, jonka aiheena kehitysvammaisuus, s. 12.

Matkakuvaus Kanadasta s. 16-17. Artikkelissa mainitut henkilöt: Marttalan perhe, Yrjö Mantere, Aino Hautala, Lyyli Saari, Mirjam Horvath, rouva Albreght, , rouva Kulmala ja Jani Mäki ent. Juha Matalamäki.

Kaksi lyhyttä murretarinaa.

Kanadan matkan siivittämiä runoja s. 17.

S. 29 oleva uskonnollinen runo.

Runon alkusanat: Tämä Joulu on toisenlainen / sen lapsikin aavistaa.

Runon alkusanat: "Kylväjä vakaa on pysähtynyt / viimeisen sarkansa päähän." Runon on säveltänyt ja Nurmon kirkossa 4.7.1986 esittänyt kanttori Martti Hemminki.

Nimetön runo. Kirjoittajan saate: "Kirjoitin 25-vuotiaalle Nurmon Jymylle ja nyt uudesta olympiakullasta iloiten annan Nurmon Joululle 1984." Runon alkusanat: Kuvat vuosilta menneiltä mielessä sousi, me kuljimme muistojen rataa.

Runon alkusanat: Leijaili ensilunta ylle laitosrappusten, tulin luokse potilaiden ja kauan muistan sen.

Runon alkusanat: Minä elän, hiipi tajuntaan kun vaimeni tykkien jyly. Kaino Hippi on kirjoittanut runon kapteeni Pauli Tuomikosken muisteluiden pohjalta.

Runon alkusanat: Valtava ihme jo aamunsuussa, lapsi on kutsunut mummin ja ukin.

Runon alkusanat: Taas syttyvät vähin erin valopisteet kirkkomaan.

Runon alkusanat: Yksi on muisto jota en hukkaa, muuta jos paljon kadotinkin.

Kirjoituksessa muistellaan Mattia (sukunimeä ei mainita), joka on kuollut 20-vuotiaana laitoksessa Hämeessä.

Runon alkusanat: Tänään Sarpatin lesken tavoin öljyyni vähäiseen.

Runon alkusanat: Täällä on ollut puute ja halla, paljon on päättyvä tähän.

Joulukertomus vanhasta äidistä, jonka aikuinen poika on laitoshoidossa. Kertomuksessa on nimetön piirros miehestä, joka seisoo pienen huoneen ikkunan edessä katsellen ulos.

Jouluruno. Alkusanat: Olen jouluaamuna kuullut saarnoista parhaimman.

Kirjoitettu Nurmon Ylijoen Maamiesseuran 70 v. juhlaan.

Artikkelissa valokuva, jossa Helvi ja Viljami Kaataja, tyttäret Kaarina ja Leena sekä pojantytär Katja.

Murrepakina.

Kirjoittaja muistelee vuonna 1943 kuulemaansa kertomusta, jonka eräs nainen oli hänelle kertonut nälkävuosilta omasta perheestään.

Alkusanat: On yksi joukko jot ei katso kateet, helle uuvuttaa tai hyytää hanki

Avainsanat: ;

Alkusanat: Olen jouluaamuna kuullut saarnoista parhaimman

Avainsanat: ;

Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2