Kokkolan valmisvaateteollisuuden uranuurtajina pidetään useissa lähdetiedoissa Edwin Franzenia ja Ewald Vainiota. Vuotta 1935 puolestaan pidetään vaateteollisuuden aloitusvuotena. Ewald Vainio kävi usein liikematkoillaan Turussa, missä hän tapasi Auran Pukutehtaan omistajan ja johtajan Berhnard Weitzmannin. Neuvottelujen jälkeen Auran Pukutehdas muutti Kokkolaan vuonna 1935 eli kuusikymmentä vuotta sitten. Koneet sijoitettiin Kokkolan Kauppakomppanian kiinteistöön, joka sijaitsi Pitkänsillankatu 37:ssä.

Ensimmäiset naisten kapat ja miesten puvut valmistuivat jo maaliskuussa Berhnard Weitzmannin johdolla, ja valmistaja oli Auran Pukutehdas. Kokkolan Kauppakomppania osti koko tuotannon ja markkinoi sen edelleen. Vuonna 1938 Evald Vainio perusti yhdessä Franzenin kanssa Kokkolan Kappatehdas Oy:n. Valmistus aloitettiin Björklundien entisessä kiinteistössä. Tuotanto jatkui Kauppakomppanian nimissä entisessä paikassa. Vuonna 1941 Kokkolan Kappatehdas muutti uuteen kiinteistöön Rautatiekadun varteen eli nykyiseen poliisitaloon. Kauppakomppania aloitti tuotannon omin konein Pitkänsillankatu 41:ssä.

Bernhard Weitzmannin kanssa tehty sopimus päättyi vuonna 1940. Hän aloitti armeijan mantteleiden valmistuksen aluksi Ykspihlajassa, myöhemmin Torikatu 25:ssä ja Forsnabban talossa, joka sijaitsi kirkkoa vastapäätä. Myöhemmin hän siirtyi omaan kiinteistöönsä Pormestarinkadulle. Auran Pukutehdas lopetti toimintansa 1950-luvun lopulla. Enimmillään tehtaan palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Kokkolan valmisvaateteollisuuden uranuurtajia olivat Evald Vainio ja Edwin Franzen, mutta teknisenä toteuttajana voidaan pitää Bernhard Weitzmannia. Sotavuosina 1940-44 kolme yritystä valmisti Kokkolassa mantteleita armeijalle. Tuhansia ja taas tuhansia mantteleita kuormattiin sotavuosien aikana rautatievaunuihin Kokkolasta. Työntekijöitä yrityksillä oli noin 300.

Sodan jälkeen syksyllä 1944 valmistauduttiin siviilituotantoon. Kauppakomppania pitäytyi varovaisella linjalla. Vanha asuinrakennus jäi valmisvaatetehtaaksi vuoteen 1960, jolloin Kauppakomppanialle valmistui tuon ajan mukaan moderni ja toimiva tehdasrakennus Tervahovin alueelle. Nykyisin kiinteistössä toimii sähköliike Tekno. Työntekijöitä oli enimmillään vuosina 1960-70 noin 80. Franzenien pojan Karl Erikin hukuttua vuonna 1969, yhtiön johto palkattiin ulkopuolelta, ja vuonna 1978 perikunta päätti lopettaa toiminnan kokonaan.

Evald Vainiolla oli heti vuonna 1944 valmiit suunnitelmat jatkosta. Tehtaan nimikin saneli valmistuslinjan. Naisten kapoista eli takeista muodostui päälinja tuotannolle. Perhetausta laajensi sopivasti toimintaa. Rinnalle syntyi 1950-luvun lopulla miesten pukuihin erikoistunut Kokkolan Pukutehdas Oy. Se sijoitettiin Rantakadun varren autoliikkeen kiinteistöön, joka ostettiin.

Kauppaneuvos Evald Vainio kuoli v. 1965. 1950-luvulla yhtiön johtoon tulivat Raimo ja Anja Vainio sekä Jukka Lähtönen. Tavaramerkki Master alkoi levittäytyä koko Suomeen ja useaan Euroopan maahan. Kappatehdas ja pukutehdas siirtyivät saman katon alle Mesilään 1971. Uuteen suurhalliin valmistui automaatiolinjat, jotka olivat silloin ainutlaatuiset Kokkolassa. Työntekijöiden määrä laski automaation vuoksi huomattavasti. Kappatehdas-Pukutehtaalla oli eniten työntekijöitä vuosina 1965-67, määrä lähenteli 400:aa. Perheyhtiöltä osakekanta siirtyi 1970-luvun lopulla muualle Suomeen. Mesilässä toiminta jatkui Master-Coat nimellä vuoteen 1992.

Kaarlo Uitto ja pojat aloittivat valmisvaatteiden valmistuksen Kokkolassa vuonna 1940 Vaato Oy:n nimellä. Vaato Oy siirsi kuitenkin tuotantonsa Helsinkiin v. 1949. Matti Uitto jäi Kokkolaan Teli Oy:n johtoon. Teli Oy valmisti niin ikään valmisvaatteita. Yhtiö siirtyi sittemmin Kaino Nuotion ja Otto Koivumaan omistukseen. Yhtiö rakensi vielä 1960-luvun alussa uuden tehdaskiinteistön Tehtaankadun varteen. Teli Oy työllisti laajimmillaan lähes sata henkilöä. Yhtiö lopetti toiminnan vuonna 1969.

Yksi Kokkolan suuryrityksistä syntyi Roger Störlingin aloitteesta 1952. Aluksi valmistettiin muoviasuja, myöhemmin keskityttiin ulkoilu- ja sadeasuihin. Tuotanto laajeni nopeasti ja yhtiöstä tuli yksi Kokkolan valovoimaisimmista valmisvaatteiden valmistajista. 1960-luvulla yrityksellä oli toimintaa myös Portugalissa.

Rukka-Products fuusioitui 1970-luvulla Turo-yhtymään ja viimeksi v. 1990 Luhta-yhtymään. Rukka-tehdas työllisti Kokkolassa parhaimmillaan Jyväskyläntien varren tehdaskiinteistössä 1970-80 luvuilla 200-300 työntekijää. Nyt tehdas työllistää noin 50 työntekijää, joista valmistustuotannossa toimii 40.

Kilpailu valmisvaateteollisuuden aloilla synnytti alati uusia ja yhä suurempia yksiköitä. Osuustoiminnallisella puolella oli SOK:lla kokemusta jo 1930-luvulta Etelä-Suomessa. Kokkolan SOK:n konttorista oli muuttanut useita kokkolalaisia Helsinkiin. Tämä johti melko pian ratkaisuun, että Kokkolaan perustettiin jo vuonna 1956 SOK:n Vaatetustehdas. 

Valmistus käynnistyi hyvin, 1960-luvulla valmistui uusi teollisuushalli kaupungin laidalle Ykspihlajan tien lähettyville. 1970-luvulla saatiin laajennusosa sekä Teli Oy:n entiset tilat käyttöön. SOK:n vaatetustehtaat työllistivät koko 1970-luvun ajan noin 500 ihmistä. Yksi huippuvuosista oli 1975. Silloin yhtymän vuosikertomuksen mukaan palkkalistoilla oli 580 ihmistä. Vuosituotanto oli tuolloin 1,525.000 kpl paitoja, farkkuja, työpukineita, vapaa-ajanasuja. Valmistus väheni asteittain 1980-luvulla ja lopullisesti se päättyi vuonna 1989.

Aimo Vallilan johtama perheyritys aloitti toimintansa v. 1949 Kaarlelankatu 3:n kiinteistöissä. Mesilän teollisuushalli valmistui 1970-luvun alussa. Lasten vaatteiden rinnalla ryhdyttiin 19S0-luvulla valmistamaan myös vapaa-ajan asusteita. Finn-Lassie tavaramerkki oli johtavia Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla. Yhtiö työllisti vuosina 1981-82 noin 240 työntekijää. Aimo Vallilan perhe myi yrityksen vuonna 1983. Finn-Lassie lopetti tuotannon vuosina 1989-90.

Veljekset Erik ja Valdemar Brandt perustivat yhdessä Runar Slotten kanssa Vaatetus Oy Hansan jo ennen sotia. Yhtiön alkuvuosien tuotanto oli pääasiallisesti turkis- ja nahkapukimia. Valmisvaatteet tulivat tuotanto-ohjelmaan 1940-luvun lopulla. Tehdas sijaitsi Torikadulla aina vuoteen 1971, jolloin yhtiölle valmistui uusi tilava tehdaskiinteistö Mesilään. Toiminta käynnistyi aluksi hyvin, mutta ei kuitenkaan riittävästi. Yhtiö päätti lopettaa valmistuksen vuonna 1976. Kiinteistö myytiin pankin välityksellä kuntayhtymän työkeskukseksi. Vaatetus Hansa työllisti laajimmillaan noin 100 ihmistä.

Yhtiön perustajina olivat Sulo Peltoniemi ja Evald Vainio vuonna 1945. Yhtiö muuttui Peltoniemien perheyhtiöksi vuonna 1949. Valmisvaatteiden valmistus aloitettiin vuonna 1960. Yritys valmisti miesten housuja ja ulkoiluvaatteita. Palkkalistoilla Kokkolassa oli vuosina 1975-80 lähes 100 työntekijää ja maakunnan tehtaissa noin 200 työntekijää. Yhtiön toiminta loppui 1980-luvun alussa. Tapio Penttilä aloitti miesten housujen valmistuksen Kokkolassa 1950-luvulla. Toiminta jatkui 1980-luvun lopulle. Yritys työllisti 1960-70-luvuilla noin 50 työntekijää.

Martti Korkia-Aho käynnisti pääosakkaana vuonna 1966 Design Tuote Oy:n. Yhtiö aloitti toimintansa Lohtajalla ja Himangalla. Vuonna 1975 toiminta käynnistyi Kokkolassa. Uusi tehdaskiinteistö valmistui Vuonna 1983 Eteläväylän varteen Kosilaan. Päätuotteita olivat naisten asusteet. Yhtiö työllisti 1980-luvulla noin 150 ihmistä. Toiminta loppui vuonna 1990. Myöhemmin se jatkui nimellä Miss Design vuoteen 1993. Nyt uudella yhtiöllä puolestaan on toimintaa Virossa.

Malli Marin perustajina olivat Aatos Kivelä ja Aarne Varila vuonna 1963. Yhtiö keskittyi naisten asusteisiin. Alkuvuosien tilapäistilojen jälkeen yhtiölle valmistui uusi oma tehdaskiinteistö Ventuksen teollisuusalueelle, jossa tehdas toimii vielä vuonna 1995. Henkilökuntaa oli laajimmillaan vuosina 1975-76 noin 150. Vuonna 1984 perustajat myivät Malli Marin Timo Sammallahden johtamalle yhtiölle ja tämä yhtiö möi osakekannan vuonna 1992 Avardo Oy:lle. Vuonna 1994 oli henkilökuntaa noin 100. Malli-Mari Oy on tavallaan viimeinen toimiva valmisvaatetehdas siitä suuresta ryppäästä, jotka aloittivat toimintansa 1950-60-luvuilla Kokkolassa. 1970-80-luvuilla uusia valmisvaatevalmistajia aloitti Kokkolassa useita.

Lopettaneet tehtaat synnyttivät uusia pienempiä ompelimoita. Eila Helen Oy on yksi tällaisista. Eila Helen aloitti ns. ateljeetyyppisesti naisten asusteiden tuotannon vuonna 1979. Vuonna 1994 työntekijöitä oli 30. Yhtiö harjoittaa myös vientikauppaa Skandinavian maihin. Malli-Mari lopettaa vaatteiden valmistuksen Kokkolassa tämän talven aikana. Yhtiön osakekanta myytiin Avardo Oy:lle vuonna 1992. Näin on tultu tavallaan valmisvaateteollisuuden päätepisteeseen. Maaliskuussa teollisen toiminnan alkamisesta tulee kuluneeksi kuusi kokonaista vuosikymmentä.

Toki Kokkolaan jää vielä siementä uuden aloittamiseen. Katsaukseen ei ole otettu mukaan Kokkolassa toimineita ja toimivia nahka-alan yrityksiä. Tältä 60-vuotiselta taipaleelta mainittakoon kuitenkin Kokkolan kaikkien aikojen suurin yksityinen yritys, Hagströmin Nahkatehdas Oy, joka työllisti jo 1950-luvulla lähes 600 työntekijää. Valmisvaateteollisuuden palveluksessa oli Kokkolassa jo 1960-luvun alussa noin 2500 työntekijää ja 1970-luvun lopulla lähes 3000. 1970-luvulla lopettivat toimintana Kauppakomppania ja Vaatetus 0. Hansa.

1980-luvulla alkoikin sitten melkoinen alasajo. Neuvostoliiton kaupan vaikeudet alkoivat vuosina 1986-87 ja se tyrehtyi miltei täysin vuonna 1990. Länsimyynti oli vakaampaa, mutta kohonneet valmistuskustannukset aiheuttivat länsikaupankin tyrehtymisen. Jäljellä tästä upeasta ryppäästä on nyt keskisuurena yrityksenä vain Rukka/Luhta, vaikka sekään ei ole enää kokkolalaisten omistuksessa.

Artikkeli on aiemmin julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä sunnuntaina 22.1.1995