Jalasjärven lukkari-urkunisti Karl Fredrik Hedberg
Kirkkolaki vuodelta 1869 määräsi lukkari-urkunistin tehtävistä
mm. näin:
"Lukkarin pitää, jos seurakunnan palveluksessa ei ole
erityistä veisaajaa, johtaa veisuuta julkisessa jumalanpalveluksessa ja
muissa papillisissa toimituksissa, joissa on määrätty veisattavaksi;
hänen pitää rippikoulunuorisolle opettaa koraaliveisuuta, sekä olla
apuna lukutaitoa lapsille opetettaessa, milloin tarvitaan, ja heitä
lukukinkereillä siinä kuulusteltaessa; pitää lähinnä silmällä
puhtautta ja järjestystä kirkossa; vastata niistä kirkon kaluista,
jotka hänelle viran puolesta hoidettaviksi tahi käytettäviksi
uskotaan ja tehdä jumalanpalveluksessa seurakunnan papistolle
palvelusta . ." Urkunistin tuli myös: ". . asianomaisesti
näyttämän niin hyvin tuntevansa urkuin rakennuksen, virittämisen,
parantamisen ja hoidon, että ne taidetaan uskoa hänen haltuunsa, ja
saattavansa vakavasti ja tarkoin nuottikirjan mukaan soittaa urkuja
julkisen kirkkoveisuun ohessa . ."
Ruutityöläisen poika
Karl Fredrikin isä Henrik Johan Hedberg oli tullut Helsingistä
ruutityöläiseksi Seinäjoen Östermyran ruukille. Hän meni naimisiin
1837 Fredrika Loviisa Forsbergin kanssa, joka kuoli 1848. Seuraavana
vuonna Henrik Johan vihittiin Liisa Matintyttären kanssa ja heille
syntyi viisi lasta. Karl Fredrik syntyi Östermyrassa 21.10.1854 ollen
tämän lapsikatraan keskimmäinen.
Ruukin koulun jälkeen, jossa mitä ilmeisimmin Seinäjoen lukkari
Anselm Peska totesi pojan musikaalisuuden, hän edesauttoi pojan
pääsyä opintielle. Lukkari oli innokas musiikin harrastaja, sillä
hänellä oli oma fortepianokin, joka oli harvinainen siihen aikaan.
Lukkari-urkunistin taitoja Karl Fredrik harjoitteli sitten Turun
tuomiokirkon urkunistin Oskar Pahlmanin luona ja laulua hänelle opetti
Elise Liljeblad. Lisäoppia hän sai myös Lauri Hämäläiseltä, joka
oli tunnettu improvisoija ja jolta mm. Oskar Merikanto oli omaksunut
tämän arvokkaan taidon.
Hedberg tulee Jalasjärvelle
Karl Fredrik oli ensin urkunistina Lapualla. Kun Jalasjärven lukkari
Aron Emanuel Blomstedt oli kuollut 28.1.1879, oli virkaa väliaikaisesti
hoitanut lukkarinoppilas Jaakko Jaakonpoika Koivunen eli Koivula, mutta
virka julistettiin samana keväänä haettavaksi. Ilmajoen
kirkkoherralle oli määräaikaan mennessä seuraavat hakijat
lähettäneet hakemuksensa: lukkarinoppilas Joonas Juhonpoika Tanner
Karvialta, lukkari Oskar Emil Rosenborg Tyrvännöstä, vt.
lukkari-urkunisti Frans Wirtanen Rymättylästä, urkunisti Karl Fredrik
Hedberg Lapualta, lukkari Juho Westerlund Pihlajavedeltä,
lukkarinoppilas Jaakko Jaakonpoika Koivunen ja urkunisti Juho Fredrik
Ollinen Noormarkusta.
Kirkkoneuvosto oli asettanut 1. vaalisijalle Hedbergin, 2. sijalle
Wirtasen ja 3. sijalle Koivusen. Vaalitoimitus tapahtui 1880, jolloin
Hedberg sai 148 ääntä, Westerlund 13 ääntä ja Koivunen 6 ääntä,
joten Hedberg tuli valituksi. Seuraavana vuonna hänet vihittiin
papintyttären Matilda Rosina Hjeltin kanssa, joka oli syntynyt
22.3.1852 Alajärvellä.
Jalasjärven kirkkoon urut
Tullessaan Jalasjärvelle Karl Fredrik Hedbergin työhön kuului
lähinnä lukkarin tehtävät, koska kirkossa ei vielä ollut urkuja.
Hänelle oli varmaan suuri juhlavuosi 1884, jolloin kirkkoon hankittiin
urut. Karl Fredrikiä on pidetty verrattomana vanhan soittotavan
tuntijana ja hänen kauttaan on moni entisajan sävelmä säilynyt
vuosikymmeniä. Tämän soittotyylin huomattava taitaja oli Karl
Fredrikin opettaja Oskar Pahlman. Heidät molemmat on mainittu vielä
1900-luvun alkupuolella olleen ainoat tämän soitanta-tyylin taitajat.
Olipa Karl Fredrikillä ollut ainakin yksi oppilas, Nurmossa syntynyt
Jaakko Kuusela, ent. Granskog,
Laulajana Karl Fredrik oli koruton, mutta hyvä-ääninen
luonnonlaulaja. Hän oli perustamassa tilapäiskuoroa,
"laulukuntaa", ja kuoroa voidaan samalla pitää
kirkkokuorolaulun aloituksena Jalasjärvellä. Hoosianna esitettiin
kuoron toimesta "nyt kuten ennenkin" Jalasjärven kirkossa
adventtina 1888. Sitä oli harjoiteltu ahkerasti samana syksynä ja
harjoituksiin osallistuivat myös A.E. Blomstedtin tyttäret Selma
Adolfina ja Sofia Augusta Blomstedt. Kuoro esiintyi seuraavana kesänä
Jalasjärven laulu- ja soittojuhlilla.
Poriin kanttori-urkuriksi
Uuteen työpaikkaansa, Porin kaupunki- ja maaseurakunnan kanttoriksi,
Karl Fredrik Hedberg muutti 1.5.1892, jota virkaa sittemmin hoiti
yhtämittaisesti vuoteen 1924, jolloin hän siirtyi eläkkeelle.
Virkansa ohella hän osallistui kunnalliseen elämään ja muihin
yhteisiin rientoihin, hoiti lukuisia luottamustoimia ja oli mm.
kolmisenkymmentä vuotta sikäläisen köyhäinhoidon esimiehenä.
Porin seurakunnan urkurina ja koulujen laulunopettajana toimi vuosina
1906-08 myös nuori Heikki Klemetti, joka siirtyi sieltä Helsinkiin
kuoronjohtajaksi. Porin lyseon kirjastosta löytyneen vanhan
nuottikirjan perusteella Klemetti julkaisi muutaman vuoden kuluttua Piae
Cantiones-sikermän, jossa oli viisitoista laulua sekakuorolle
sovitettuina. Jo Porissa ollessaan hän oli sovittanut paikalliselle
kuorolle muutamia näistä lauluista. Lieneekö Hedberg ollut
myötävaikuttamassa Klemetin innostumiseen kuorojen johtamisesta ?
Director cantus Karl Fredrik Hedberg kuoli 80-vuoden ikäisenä Porissa
9.5.1935. Hänen muistokirjoituksessaan Uusi Suomi-lehdessä sanotaan:
"Ihmisenä hän oli miesten parhaita, uskollinen, vilpitön,
todellinen kunnian mies."
Kirjoittaja: Raimo Hieta, Seinäjoki
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Jalasjärven Joulu -lehdessä 2005
s. 15-16
Lähteet:
Terhi Nallinmaa-Luoto, Jalasjärven seurakunnan historia.
Kristiinankaupunki 2000
Kaarle Soikkeli, Suomen kirkon kanttorien ja urkurien matrikkeli I-III.
Hki 1907-09
Kyrönmaa X, Jalasjärven kirja. Helsinki 1958
Blomstedt-suvun kirjeitä
URN:NBN:fi-fe20061774
|