Peräseinäjoen kirkon alttaritaulu 100-vuotias
Siirryttäessä ajassa sata vuotta taaksepäin voi vain kuvitella,
kuinka suuri hetki seurakuntalaisille oli alttaritaulun valmistuminen
kirkkoon. He olivat kaivanneet sitä "kirkon kaunistukseksi"
jo useita vuosia, olihan uusi kirkko ollut käytössä 13 vuotta, mutta
ilman alttaritaulua. Sitä varten oli varojakin kerätty, koska se oli
suhteellisen kallis hankinta pienelle seurakunnalle. Tämä kaikki tulee
hyvin esiin kirkkoneuvoston kokouksessa 16.10.1904:
"Otettiin
keskustelun alle, josko kirkkoneuvosto puoltaa, että hankitaan kirkkoon
alttaritaulu, jota kysymystä yksi ja toinen seurakuntalainen on
tahtonut esille saada, ja tultiin siihen yksimieliseen päätökseen,
että semmoinen olisi tarpeen vaatima, kun kirkko sitten on valmis;
jonka lisäksi vielä katsottiin suotavaksi, että se tilattaisiin
Waasasta tällä alalla työskentelevältä tohtorinna Såltinilta
luonnoksen n:o 3 mukaan, joka esittää Kristuksen ylösnousemista, jos
muuten hänen kanssansa hinnoista sovitaan jonkun määrän alle 2000
markkaa. Katsottiin myös tarpeelliseksi, että tätä asiaa varten
asetetaan erityinen toimikunta, johon ehdotettiin allekirjoittanut
puheenjohtaja (kirkkoherra O.S. Holmström), maanviljelysneuvos Gustaf
August Wasastjerna ja opettaja V. Luoma, jotka tarvitsevat asiassa
vapaan toimivallan. . . . "
Toimikunta oli käynyt neuvotteluja taidemaalari Alexandra Theodora
Frosterus-Såltinin kanssa. Näissä neuvotteluissa oli muodostunut
alttaritaulun hinnaksi 1300 markkaa ja sen hankinta hyväksyttiin
22.10.1904 kokouksessa yksimielisesti. Taulu valmistui seuraavana
vuonna, mitä ilmeisimmin huhtikuun lopulla, ja asetettiin heti
paikoilleen. Vaasa-lehti kirjoitti 18.4.1905 asiasta seuraavasti:
"Tohtorinna Alexandra Såltin viimeistelee parhaillaan
Peräseinäjoen kirkkoa varten tilattua alttaritaulua. Taulu, joka on
kolmen metrin korkuinen, esittää Kristuksen ylösnousemusta. Näinä
päivinä ryhtyy tuottelias taitelijatar maalaamaan Jalasjärven
kirkkoon tilattua alttaritaulua, joka tulee esittämään Kristuksen
kirkastumista."
Olikohan Gustaf August Wasastjerna jo asiaa ajanut yksityisesti, kun
kokouksella oli valittavana kolmesta luonnoksesta mieluisin ja sen
arviohintakin oli tiedossa? Hän oli ollut mukana hankkimassa
taiteilijalta alttaritaulua Seinäjoen kirkkoon
vuonna 1877. Se oli
samalla Alexandra Frosterus-Såltinin ensimmäinen tilaustyö.
Peräseinäjoen kirkon alttaritaulu kuuluu tyylillisesti taiteilijan
myöhäisempään eli vaaleaan kauteen.
Taidemaalarin elämänvaiheita
Taidemaalari Alexandra Theodora Frosterus syntyi 1837 Inkoossa ja kuoli
1916 Vaasassa. Ehkä pappiskodin vaikutuksesta hänestä tuli
alttaritaulumaalari. Hänen elämäänsä sisältyi runsaasti
romanttisen taiteilijaelämäkerran aineksia. Huolettoman ja onnellisen
varhaisnuoruutensa Alexandra vietti Vaasan pappilassa. Jo 14-vuotiaana
hän sai mahdollisuuden opiskella taidetta, ensin Turun
piirustuskoulussa hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanin oppilaana, joka
otti nuoren taitelijattaren heti suojelukseensa ja antoi myös
yksityistunteja lahjakkaana pitämälleen oppilaalle. R. W. Ekman oli
aikoinaan tunnettu alttaritaulumaalari, joten Alexandra sai hyvän
perustiedon tähän työhön. Hän jatkoi taideopintoja useita vuosia
Düsseldorfissa Otto Mengelbergin, Adolf Tidemandin ja Hans Guden
opastuksella.
Alexandra oli naimisissa vuodesta 1866 Vaasan sairaalan lääkärin
Fredrik Viktor Såltinin kanssa ja he perustivat kotinsa Vaasaan. Heille
syntyi kolme lasta. Mutta Alexandra jäi jo nuorena leskeksi. Kuitenkin
hän kykeni maalaamisella elättämään perheensä, sillä hän oli
opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa ja maalasi
alttaritauluja, noin 70 yhteensä. Viimeisen alttaritaulunsa hän teki
77-vuotiaana Ruokolahden kirkkoon.
Nimimerkki C.G. on arvioinut 1892 taiteilijaa seuraavasti:
"Kuvissa, joita hän luo kankaalle, ei ole mitään keinotekoista,
ei mitään siitä ylihienostuneisuudesta, jonka voi ymmärtää vain
pieni, taiteellisesti koulutettu joukko. Siinä ne ovat, yksinkertaisina
ja luonnollisina, lämpiminä ja sisäistyneinä, vailla muuta
tarkoitusta kuin uskollisesti heijastaa sitä, mitä lämmin ja puhdas
sielu on suuresti ja kauniisti ajatellut."
Raimo Hieta
Artikkeli julkaistu aikaisemmin JP-Kunnallissanomissa 24.11.2005, s.
1, 10.
Lähteet:
Peräseinäjoen kirkonarkisto
Ritva Konttinen, Suomalaisia naistaiteilijoita. Keuruu 1988
Pinx. Maalaustaide Suomessa. Porvoo 2001
URN:NBN:fi-fe20071052
|