Kokkolassa toimi 1800-luvun lopulta aina 1950-luvulle useita Björklundien suvun liikemiesten kauppaliikkeitä. Ne oli perustanut Alfred Björklund, joka syntyi suutarimestari Jakob ja Carolina Björklundin vanhimpana poikana vuonna 1850. Isä Jakob muutti Vaasasta Kokkolan Itäiselle Kirkkokadulle, jossa hän harjoitti suutarinliikettä. Perheessä riitti vilskettä, sillä heillä oli kaikkiaan kahdeksan lasta. Laivanrakennus alkoi vähentyä Kokkolanseudulla Alfredin syntymän aikoihin. Kokkolalaiset liikemiehet menettivät useita purjelaivoja Krimin sodassa.

Etelä-Suomesta oli rautatieyhteys Pietariin 1870-luvulla. 1880-luvulla rautateitse pääsi myös Kokkolaan. Ykspihlajan satamassa alkoi puolestaan höyrylaivakausi. Näin ollen yhteydet muuhun Eurooppaan nopeutuivat. Kokkolalaiset liikemiehet oivalsivat tilanteen ja monet heistä ryhtyivät tukkukauppiaiksi.

Alfred Björklund ei myöskään tyytynyt jäämään suutarin verstaaseen. Hän aloitti liikemiesuransa jo 13-vuotiaana kauppias Holmlundin liikkeessä ja siirtyi pian J. Forsenin palvelukseen. Kauppahuone Raninin palvelukseen Kuopioon hän siirtyi vuonna 1870. Kahdeksan vuoden ajan hän tallensi Kuopiossa kaupantekotaitoja, myös palkkarahansa hän pisti tarkasti talteen. Vuonna 1877 hän palasi Kokkolaan Finnilän liikkeeseen. Päätöksen omasta yrityksestä hän oli tehnyt jo Kuopiossa.

Vuonna 1878 Alfred avasi oman kaupan oven ns. Räbbin talossa Isollakadulla. Oma liikepaikka sai kuitenkin vielä odottaa. Kymmenen vuoden kuluttua hän muutti lopullisesti Kauppatorin kulmarakennukseen ja osti sieltä oman kiinteistön. Liikepaikasta muodostui Kokkolassa vuosien mittaan Björklundin kulma. Vähittäiskaupan rinnalle kehittyi nopeasti myös tukkumyynti. Rinnan tukkukaupan kanssa Alfred ryhtyi määrätietoisesti avaamaan omia myymälöitä toisille paikkakunnille. Vuosisadan alussa hänellä oli jo useita maaseutupisteitä. Björklundien nimi tuli tutuksi Kannuksessa, Kaustisella, Vetelissä, Alavieskassa. Kauimmaiset kauppapaikat avattiin Pihtiputaalla, Haapavedellä ja jopa Pulkkilassa.

Vuosisadan alussa talouselämä vilkastui nopeasti. Autotkin yleistyivät, joskin hevosten osuus oli edelleen suuri kuljetettaessa tavaroita rautatieasemilta maaseutukauppoihin. Björklundeilla oli hevosia rahtiajossa vielä viime sotien aikana ja niiden jälkeen jopa kaupungissa. Ensimmäinen maailmansota inflaatioineen vauhditti osaltaan kauppatoimintaa, joskin tavarapula omalta osaltaan hankaloitti sitä. Yhteydet Pietariin katkesivat syksyllä 1917. Ykspihlajaan tuli yhä enemmän kauppalaivoja varsinkin Saksasta.

Alfredin Haapaveden liikkeen myymälänhoitajana toimi Alarik Sandström Kokkolasta 1900-luvun alkuvuosina. Vuonna 1905 Alarik aloitti oman liiketoiminnan Kokkolassa Kauppatorin pohjoislaidalla. Hän oli erikoistunut rautakaupan tuotteisiin. Alarik Sandström kuoli vuonna 1910 jo 36-vuotiaana. Alarikin leski myi koko liikkeensä varastot ja kiinteistön Alfred Björklundille vuonna 1910. Isäni Joel Sandkvist aloitti uransa Sandströmin liikkeessä, mistä hän siirtyi Alfredin ja AIfred juniorin palvelukseen. Björklundit hallitsivat silloista Kokkolan kaupan keskusta Kauppatoria kahden nurkan voimalla. Rauta-alalla syntyi kilpailua vasta sen jälkeen, kun Kokkolaan perustettiin Kokkolan Rautakauppa - Gamlakarleby Järnhandel-niminen yritys.

Vuonna 1920 Rautakaupan johdossa ollut Alfred Junior kuoli yllättäen sydänkohtaukseen. Veli Gunnar oli mukana isänsä johtamassa kantafirmassa Oy Björklund Ab:ssa. Hän otti johdon käsiinsä molemmissa yhtiöissä. Gunnar valitsi rautakaupan toimitusjohtajaksi Joel Sandkvistin jo vuonna 1923. Hän itse keskittyi johtamaan Oy Alfred Björklund Ab:tä. Sivuliikkeiden myynti ei enää 1920-luvulla vastannut tavoitetta, joten myymälät myytiin vähitellen ja näin kaupankäynti keskittyi Kokkolaan. Tukkukauppoja syntyi Kokkolaan useita uusia. Gunnar Björklund ei jaksanut olla mukana liike-elämän kovassa rytmissä. Hän sairastui vakavasti ja kuoli vuonna 1929. Gunnarin kuolema jälkeen piti tehdä nopeita ratkaisuja. Gunnarin vaimo Hjördis ryhtyi johtamaan yhtiöitä, pääliikkeen johtoon hän nimesi sisarensa aviomiehen Karl Kankkosen.

Kauppaneuvos Alfred Björklund rakennutti perheelleen uuden talon jo vuosisadan alussa Itäisenkirkkokadun ja Pitkänsillankadun kulmaan. Tämä rakennus tunnettiin sittemmin Edwin Franzenin Kauppakomppanian tehdaskiinteistönä. Nykyisin sillä paikalla sijaitsee Anttilan parkkihalli. Huvilat olivat tärkeitä Björklundien perheille. Kauppaneuvos rakennutti 1890-luvulla Ykspihlajaan suuren kesänviettopaikan. Hänen veljellään Juliuksella puolestaan oli huvila Gråsskärbodan niemellä.

Gunnar hankki huvilapaikaksi Halkokarin pohjoispuolelta Davidsbergetin kauniin alueen, jolla oli useita rakennuksia. Tämä paikka siirtyi myöhemmin Kankkosen perheelle. Gunnarilla ja Hjördis-vaimolla oli suurimpana tavoitteena rakentaa Kokkolaan uusi ajanmukainen viisikerroksinen asuin- ja liiketalo. Kiinteistö valmistui kaupungin kirkkoa vastapäätä olevaan nurkkaukseen. Talo valmistui Gunnarin kuolinvuotena 1929. Kiinteistö oli Kokkolan ensimmäinen talo, jossa oli hissit ja keskuslämmitys. Vuonna 1927 valmistunut Vartiolinna oli ensimmäinen julkinen rakennus, johon asennettiin keskuslämmitys. Kauppakiinteistöihin tehtiin samoihin aikoihin useita liiketilojen laajennuksia. Kirkon viereinen kiinteistö myytiin heti sotien jälkeen rakennusmestari G. Indolalle.

Björklundien liikkeiden osakkeet jäivät tavallaan suvun haltuun vielä 1930-luvulla. Pääliikkeen osake-enemmistö siirtyi Kankkosen perheelle. Rautakaupan osakkeita oli useilla suvun jäsenillä. Sotavuonna 1942 vaasalainen rautakauppa Lars Hartmanin osti kuitenkin liikkeen osake-enemmistön. Nimi Björklund säilyy sitkeästi vanhan kauppatorin laidalla.

Kymmenen vuotta myöhemmin isäni Joel Sandkvist osti liikkeen osakkeet Hartmanilta ja muilta osakkailta. Hän palasi kolmannen kerran tuohon rautakauppaan. Björklundien pääliike ja kiinteistö siirtyi 1940-luvun lopulla liikemiehille Nygård, Sandell ja Saarukka ja edelleen heiltä Oy Granholmille 1950-luvulla. Tämä rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1958. Granholm ja Yhdyspankki perustivat kiinteistöyhtiön ja vuonna 1962 valmistui nykyinen liikerakennus Isonkadun ja Torikadun kulmaukseen.

Sandkvist myi Rautakaupan ja kiinteistön vuonna 1960 silloiselle OTK:n omistamalle helsinkiläiselle Renlundin Rautakaupalle. Tämän rautakaupan perusti 1880-luvulla Kokkolassa syntynyt K. H. Renlund. Historian ympyrä sulkeutui. Nimi Björklund poistui torin kulmilta lopullisesti vuonna1962, mihin saakka se toimi Björklundin nimellä vaikka se oli osa Renlund-rautakauppaketjua. Torin pohjoisnurkan vanhassa maineikkaassa rakennuksessa tuli teki tuhojaan vuonna 1972. Vanhan torin kauppahistoriaa oli tehty lähes sadan vuoden ajan.

Kauppaneuvos Alfred Björklund.

Suutarimestari Jakob Björklundilla oli kaikkiaan kahdeksan lasta. Vanhimman pojan Alfredin suku jatkui Gunnarin ja tytär Gunvorin jälkeläisinä. Suurin perhe oli Isakilla, eli lapsia oli peräti 12. Tämän pappisperheen jälkeläisiä on laajalti Suomessa ja ulkomamillakin. Tämän sukuperheen jäsen Nils Björklund on kerännyt sukunsa tiedot niin matrikkeli- kuin historiikkimuotoon. Nils oli Kokkolassa vuodet 1925-1932. Noilta vuosilta hän kertoo muistikuvia juuri Gunnar ja Hjördis Björklundin perheen tapahtumista.

Tunnettu henkilö oli Isakin poika Johannes, joka toimi kenttäpiispana viime sotien aikana. Hänelle oli Kokkola myös tuttu kaupunki. Hän oli Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun oppilas numero 3 ja oli ensimmäisen ylioppilasluokan oppilas. Suutarimestari Jakobin suku on lähtöisin Uudenkaarlepyyn seuduilta. Kokkolasta tuli tärkeä suvun kantakaupunki.

Kauppaneuvos Alfred Björklund otti osaa Kokkolan kaupungin kunnalliselämään toimien peräti kolmekymmentä vuotta kaupunginvaltuuston jäsenenä. Samoin seurakuntavaltuustoon hän kuului yli kolmekymmentä vuotta. Myös veli Julius oli valtuustossa samanaikaisesti vuodet 1897-1904. Kauppaneuvos Alfred oli osakkaana myös useissa toisissa liikeyrityksissä ja näiden yhtiöiden hallituksissa. Hän oli myös Kokkolan Kauppiasyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1894-1921. Hän oli myös Suomen Tukkukauppiaiden hallituksen jäsen. Vilkas huvielämä toi hänet Gamlakarleby Segelföreningin perustajajäseneksi ja alkuvuosien kommodoriksi.

Kirjoittaja: Toivo Sandkvist

Artikkeli on aiemmin julkaistu Keskipohjanmaa-lehden joululiitteessä vuonna 1995. 

Artikkeli sisältää 3 kuvaa. Kuvatekstit: Kuva 1. Kauppaneuvos Alfred Björklund.
Kuva 2. Björklundin Rautakaupparakennus vuodesta 1910. Kuva vuodelta 1960. Rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1972.
Kuva 3. Edwin Franzenin Kauppakomppanian tehdaskiinteistön paikalla sijaitsee nykyisin parkkitalo.